Keskustelu:Koulukiusaaminen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Sivuainesosiaalipsykologina en väitä olevani auktoriteetti aiheessa, mutta Christina Salmivallin kirjan Koulukiusaaminen ryhmäilmiönä joskus tentittyäni toteasin, että tämän artikkelin "yleiset syyt kiusaamiselle" kohdassa on mutua enemmän kuin tutkittua tietoa. Artikkeliin olennaisempaa sisältöä olisi mainita kiusaajan ja uhrin lisäksi ryhmäilmiöön osallistuvien roolit: kiusaajan apurit, vahvistajat, uhrin puolustajat sekä ulkopuoliset sekä opettajan ja vanhempien mukaantulo interventioissa. Lisäksi on olemassa tietoa tyttöjen ja poikien kiusaamisen erilaisuudesta. Tässä linkki jonkun sosiaalipsykologiaa opiskelleen esseeseen, jossa Salmivallin ja muiden tutkijoiden tuloksia on referoitu: [1] --Suviko 17. toukokuuta 2006 kello 10.55 (UTC)

Muokkaa vain rohkeasti oman näkemyksesi mukaan, lähteet mukaan.--Teveten 17. toukokuuta 2006 kello 11.27 (UTC)

Lähde/aiheesta muualla: http://www.ylioppilaslehti.fi/2006/01/27/koulukiusaamisen-lyhyt-historia/ --Suviko 18. maaliskuuta 2007 kello 02.55 (UTC)

Kiusaaminen kiusaajan ja kiusatun kannalta[muokkaa wikitekstiä]

Artikkeliin pitäisi lisätä tekstiä siitä, että kiusaajat ja kiusatut kokevavat kiusaamisen hyvin eri lailla. Artikkelissa on nyt maininta että kiusaaminen on tarkoituksellista toisen vahingoittamista eikä tavanomaista nahistelua, mutta kiusaaja saattaa omasta mielestään vain nahistella kun taas kiusattu kokee sen tarkoituksellisena vahingoittamisena. Ei ole tarkoitus puolustella kiusaajia, mutta kiusaajille joku tapaus saattaa olla välitunti muiden joukossa ja se on seuraavaan välituntiin mennessä jo unohtunut, kun taas kiusattu miettii sitä tapausta vielä vuosien päästäkin. Moni kiusaaja on ollut aikuisikäisenä täysin hämmästyneitä kun heihin on otettu yhteyttä ja sanottu että he ovat olleet koulukiusaajia. --Duke 4. heinäkuuta 2007 kello 10.10 (UTC)

Opettajien keskenään kiusaaminen ei ole koulukiusaamista[muokkaa wikitekstiä]

Jos opettajat kiusaavat toisiaan, kuten artikkelissa sanotaan, niin se ei ole koulukiusaamista, vaan se on työpaikkakiusaamista. Nämä asiat täytyy pitää erillään, sillä ensin mainitussa on kyse lapsista ja toisessa aikuisista. Jos opettaja kiusaa oppilasta, onko se koulukiusaamista? Tai jos oppilas kiusaa opettajaa, mitä se sitten on? Näitäkin tapahtuu.Tikkakit 7. joulukuuta 2008 kello 16.56 (EET)[vastaa]

Kiusaamisesta eroon pääseminen[muokkaa wikitekstiä]

Artikkelissa olisi hyvä kertoa myös tavoista päästä eroon kiusaamisesta. Itse pääsin aikoinani eroon pitkäaikaisesta kiusaajastani, joka oli luokkatoverini, lyömällä tätä koulukirjalla täysillä päähän. Kiusaaminen loppui siihen! Siis kokonaan. Näin pitkälle kiusaamista ei missään nimessä saisi päästää, sillä minullahan olisi voinut olla vaikka veitsi, haarukka, sateenvarjo tms. ase kädessäni. Nyhveröt opettajat eivät siihen aikaan puuttuneet kiusaamiseen, ainoastaan selviä tappelunnujakoita tultiin rauhoittelemaan. Tikkakit 25. tammikuuta 2009 kello 18.26 (EET)[vastaa]

Se on nykyajan meno, oppilaat ovat tulleet voimakkaammiksi kuin opettajat. Itse kohtasin yläkoulussa paljon homottelua ja se loppui kun siitä ei yksinkertaisesti jaksanut välittää. Nyttemmin lukiossa väki on sentäs rauhoittunutta. Mutta tosiaan neuvot miten kiusaamisesta pääsis eroon olis hyvät. Sellaisia löytyisi varmaankin mm. MML:n jne sivuilta? --Eetvartti (Kerro) 25. tammikuuta 2009 kello 18.35 (EET)[vastaa]
Valmiita tee tämä ja kiusaaminen loppuu ohjeita ei valitettavasti ole. Jokainen tapaus on erillinen ja jokaisen koulukiusaamiseen on erilaiset syyt. Kuten Tikkakit sanoi joissakin tapauksissa voimankäyttö lopettaa kiusaamisen, mutta joissain tapauksissa se vain pahentaa tilannetta. Jokainen kiusaamistapaus on tapauskohtainen. --J Hazard 3. elokuuta 2009 kello 08.10 (EEST)[vastaa]

Lista todistettavista kiusaajista[muokkaa wikitekstiä]

Eikö tähän voisi laatia myös listan ketkä esimerkiksi oikeudessa on tuomittu koulukiusaamiseen liittyvistä rikoksista ja asia on lainvoimaisesti ratkaistu. Oikeuden asiakirjat saa kansliasta. Muistakaa että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen mukaan rikos ei milloinkaan ole yksityisasia.--Ihmisoikeus ja lääketiede (keskustelu) 6. maaliskuuta 2013 kello 02.53 (EET)[vastaa]

Ei voi, monestakin eri syystä. --Pxos (keskustelu) 8. maaliskuuta 2013 kello 19.52 (EET)¨[vastaa]
Minä aion sen kumminkin tehdä poistakaa vaan historiaan se silti jää RIKOS EI OLE YKSITYISASIA SANOO EIT [2]  –Kommentin jätti Ihmisoikeus ja lääketiede (keskustelu – muokkaukset) 10. maaliskuuta 2013 kello 23.41‎ (EET)[vastaa]
En suosittele. Se tullaan kuitenkin poistamaan ja jopa piilottamaan sivuhistoriasta, joten teet turhaa työtä. Tuo blogi ei ole mikään kelvollinen lähde. Lue mielummin siinä mainitun korkeimman oikeuden tuomion perustelut kokonaisuudessaan. Lisäksi kehotan tutustumaan muun muassa käytäntöön elävistä henkilöistä ja sillä sivulla mainittuihin Wikipedian peruskäytäntöihin. --Pxos (keskustelu) 10. maaliskuuta 2013 kello 23.56 (EET)[vastaa]
Teen sen sitten toiselle foorumille vaikka TOR verkon kautta syyntakeettomankin nimen saa taa julkaista sanoo EIT; ja ehkä teen sen tännekin ette mua estä rikotte ihmisoikeuksia PS. Pitääkin tilata pari asiakirjaaa oikeudesta--Ihmisoikeus ja lääketiede (keskustelu) 11. maaliskuuta 2013 kello 00.17 (EET)[vastaa]
Wikipedia ei ole mikään foorumi tai blogi vaan tietosanakirja, jolla on säännöt ja joka noudattaa Suomen lakia. Muu tekemisesi ei minua kiinnosta. Jos laitat luettelon tänne TOR-verkon kautta, tiedämme mikä käyttäjätunnus estetään samalla IP-osoitteen kanssa. --Pxos (keskustelu) 11. maaliskuuta 2013 kello 00.19 (EET)[vastaa]
En sitten tee sitä tänne vaan perustan oman blogin ja sinne sitten TORrilla. En halua menettää käyttäjätunnusta, koska haluan kirjattaa lääketieteestä ja farmasiasta laadukkaita artikkeleita--Ihmisoikeus ja lääketiede (keskustelu) 11. maaliskuuta 2013 kello 00.28 (EET)[vastaa]
Onhan täällä esim. monen murhaajan raiskaaajan ja huumekauppiaan nimi miksi ei myös koulukiusaajan. –Kommentin jätti 188.238.222.196 (keskustelu)
Oikeudessa tuomittujen henkilöllisyydet ovat julkisia ja useimmiten julkaistu lehdissä, alaikäisten lasten ei vaikka olisivatkin kiusanneet ja tuomittuja. Koulukiusaaminen lisäksi on vähäisempi asia kuin esimerkiksi murha. (Onko täällä pelkkiä huumekauppiaita?) --Harriv (keskustelu) 18. huhtikuuta 2013 kello 13.02 (EEST)[vastaa]
No Pentti Karvonen on vaikka se ei tehny muuta kuin auttanut huumeriippuvaisia. Koulukiusaaminen voi kiistatta johtaa itsemurhaan no en aio wikipediaan koulukiusaajista laittaa tekstiä sen sijaan perusta oman blogin jossa levittelen tuomituista koulukiusaajista ainoanstaan faktoja. Sinänsä huvittavaa että Suomen ihmisoikeustilanne on kiistatta huonompi kuin Venäjän.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Huumerikolliset
Pentti Karvonen on ollut omalla naamallaan julkisuudessa, ollut mukana Mita Missä Milloin -kirjassa, kirjoittanut artikkeleita ja hänestä on kirjoitettu artikkeleita. Jos joku on koulukiusaamisella "päässyt" samaan, niin tehdään artikkeli ilman muuta. --Harriv (keskustelu) 19. huhtikuuta 2013 kello 10.22 (EEST)[vastaa]

Psykologisointi ja syiden etsiminen[muokkaa wikitekstiä]

Artikkelissa pohditaan syitä ja etsitään syitä kiusaajan taustasta. Keltikangas-Järvisen mukaan se on turhaa eikä ongelma ratkea sillä. Hyvä peruste sille on Kakolan ylilääkärin Matti Tuovisen näkemys, että maailmassa kertakaikkiaan on pahuutta. Hänen näkemykseensä kiinnitti huomiota eräs ystäväni, jonka kanssa olen keskustellut kiusaamisesta. Tuovinen on saattanut käsitellä aihetta väitöskirjassaan, mutta ehkä vasta uran aikana asia on kirkastunut. Kirjallisuutta häneltä ei kuitenkaan ole, mutta yritän etsiä löytyisikö tästä mielenkiintoisesta näkökulmasta jostain jotain. --Abc10 (keskustelu) 28. syyskuuta 2020 kello 09.34 (EEST)[vastaa]

Oisko psykopatia? https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5617882/ --Hartz (keskustelu) 28. syyskuuta 2020 kello 09.54 (EEST)[vastaa]
Kyllä tietysti, mutta tarkoitin Tuovisen kirjoituksia, sillä hänellä on näkökulmaa: hän oli humanisti. Jos tunnet hänen tuotantoaan, löydät ehkä minua helpommin. --Abc10 (keskustelu) 28. syyskuuta 2020 kello 09.58 (EEST)[vastaa]