Oikeudenkäynti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Oikeudenkäynti Yhdysvalloissa

Oikeudenkäynti on menettely, jossa tuomioistuin ratkaisee, mikä yksittäisessä asiassa on lainmukaista. Oikeudenkäynnin tuloksena syntynyt tuomio tai päätös pannaan täytäntöön pakolla tarpeen niin vaatiessa.

Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oikeudenkäyntimenettely voidaan Suomessa jakaa kolmeen päätyyppiin käsiteltävän asian mukaan:

Prosessioikeus on oikeudenala, joka keskittyy eri oikeudenkäyntimenettelyihin ja niihin läheisesti liittyviin (konkurssi, ulosotto yms) menettelyihin

Näiden lisäksi erityisen käsittelyryhmänsä muodostavat hakemusasiat, joissa annettavat ratkaisut niin ikään ovat pakolla täytäntöönpantavissa, mutta joissa täysimittainen tuomioistuinmenettely ei ole tarpeenmukaista.

Suomessa oikeudenkäynnit ovat yleisölle julkisia, elleivät siinä käsiteltävät arkaluontoiset seikat erityisesti muuta vaadi.

Suomen oikeuslaitos on yleisten tuomioistuinten osalta kolmiportainen ja se käsittää

Näiden lisäksi on hallinto-oikeudet ja korkein hallinto-oikeus sekä erityistuomioistuimia kuten työtuomioistuin, markkinaoikeus ja vakuutusoikeus ja tapauksittain kokoontuva valtakunnanoikeus

Poissaolo oikeudenkäynnistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poissaolo oikeuden istunnosta tarkoittaa joko tapausta, jossa asianosainen ei saavu lainkaan paikalle eli tapahtuu totaalinen fyysinen poissaolo, tai tapausta, jossa asianosainen käyttää asiamiestä, vaikka on velvoitettu henkilökohtaisesti saapumaan oikeuteen (oikeudenkäymiskaari, 4/1734, 12:29). Myös todistaja tai asiantuntija voi olla poissa oikeuden istunnosta (OK 17:36 ja OK 17:48).[1]

Poissaolo todetaan huudettaessa henkilöä sisään istuntosaliin. Poissaolosta seuraa sanktio, ellei henkilö voi esittää laillista estettä. Sanktiojärjestelmä on riita-asiassa ja rikosasiassa erilainen. Dispositiivisessa riita-asiassa voidaan joissakin tapauksissa antaa yksipuolinen tuomio tai käyttää asianosaisia kohtaan uhkasakkoa tai noutoa (OK 12:7 ja OK 12:19). Indispositiivisessa riita-asiassa ei voida antaa yksipuolista tuomiota, mutta vastaajaa kohtaan voidaan käyttää uhkasakkoa tai noutoa. Jos kantaja on poissa, asia jätetään sillensä. Kummassakin riita-asiatyypissä asia jätetään sillensä, jos molemmat asianosaiset ovat poissa (OK 12:9).[1]

Rikosasiassa sanktiot poissaolosta riippuvat siitä, onko henkilö asianomistaja vai vastaaja, ja kutsussa esitetystä uhkasta. Sanktiona voidaan käyttää uhkasakkoa ja noutoa. Asian ratkaiseminen vastaajan poissa ollessa on mahdollista hyvin harvoin. Poisjäänyttä todistajaa voidaan uhata uhkasakolla tai noudolla (OK 17:36). Asiantuntijaa ei voida noutaa oikeuteen, vaan hänelle voidaan määrätä vain uhkasakko (OK 17.48).[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Encyclopædia iuridica fennica, Suomalainen lakimiesyhdistys 1994–1999, ISBN 951-855-135-9, osa IV palstat 392–393.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä lakiin tai oikeuteen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.