Asianosainen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Asianosainen tarkoittaa niitä henkilöitä tai oikeushenkilöitä, joiden nimissä oikeudenkäynti tai hallintomenettely tapahtuu. Riita-asiassa asianosaisia ovat riitapuolet eli oikeussuojaa kanteessaan pyytävä kantaja ja kanteen kohteena oleva vastaaja. Rikosasiassa asianosaisia ovat kantajina toimivat virallinen syyttäjä ja asianomistajat sekä vastaajana toimiva syytetty. Joissakin tapauksissa asianosaisia nimitetään hakijaksi ja vastaajaksi.[1][2] Aiemmin oli kiistanalaista oliko rikosasiassa lainkaan asianosaisia. Nykyisin myös rikosprosessin yhteydessä käytetään käsitettä asianosainen, jollaiseksi myös syyttäjä katsotaan.[3]

Esitutkinnassa epäillyllä on asianosaisen asema, mutta tämä asema ei ole niin kiinteä kuin oikeudenkäynnissä. Todistajana olleesta henkilöstä saattaa tulla epäilty ja epäiltynä ollut henkilö voi osoittautua syyttömäksi, jolloin häntä ei enää pidetä epäiltynä.[4]

Hakemuslainkäytössä vain hakija on asianosainen, eikä siinä synny lainkaan kahden asianosaisen suhdetta. Riitaisessa hakemusasiassa vallitsee kuitenkin henkilöiden välinen vastakohtaisuus, jonka tuomioistuin joutuu ratkaisemaan. Tällöin muukin henkilö kuin hakija kutsutaan kuultavaksi ja hän voi tehdä väitteitä ja esittää näyttöä hakemusta vastaan sekä valittaa tuomioistuimen päätöksestä. Tällaisen henkilön asema on verrattavissa siviiliprosessin asianosaiseen.[5]

Asianosainen tai hänen laillinen edustajansa voidaan velvoittaa saapumaan esitutkintaan tai oikeuden eteen tai viranomaisen eteen. Jos hän laiminlyö tämän velvollisuuden, eikä laiminlyönti johdu laillisesta esteestä voidaan henkilö noutaa pakolla. Jos henkilö oikeudenkäynnin vireilläollessa lakkaa olemasta asianosainen eli hän esimerkiksi kuolee, voi kyseeseen tulla asianosaisseuraanto. Tällöin entisen asianosaisen tilalle tulee ulkopuolinen henkilö uudeksi asianosaiseksi ja oikeudenkäynti jatkuu siitä, mihin se oli jäänyt.[6]

Asianosaisjulkisuus tarkoittaa asianosaisen oikeutta saada tietoja oman asiansa käsittelystä. Se on keskeinen asia oikeusturvan takaamisessa. Asianosaisjulkisuus on laajempaa kuin yleisön oikeus tietojen saantiin eli julkisuus.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Otavan iso tietosanakirja, Otava 1960–1965
  2. Uusi tietosanakirja, Tietosanakirja oy 1960–1966
  3. Encyclopædia iuridica fennica, Suomalainen lakimiesyhdistys 1994–1999, ISBN 951-855-135-9, osa IV palstat 33–34
  4. Encyclopædia iuridica fennica, osa IV palsta 59
  5. Encyclopædia iuridica fennica, osa IV palsta 96
  6. Encyclopædia iuridica fennica, osa IV palsta 37

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]