Masadan piiritys

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Masadan piiritys
Osa ensimmäistä juutalaissotaa
Vista general de Masada.jpg
Päivämäärä:

72-73 jaa.

Paikka:

Masada, Israel

Lopputulos:

Rooman voitto ja ensimmäisen juutalaissodan päätös

Osapuolet

Rooman valtakunta

Juutalaiskapinalliset

Komentajat

Lucius Flavius Silva

Eleazar ben Ya'ir

Vahvuudet

10 000

960(suurin osa ei taistelijoita)

Tappiot

?

953

Ensimmäisen juutalaissodan taistelut
1. Jerusalem - Beth Horon - Jotapata - Gamla - 2. Jerusalem - Masada

Masadan piiritys tapahtui vuosina 7273 jaa. ja se oli ensimmäisen juutalaissodan viimeinen taistelu. Roomalaiset olivat 3 vuotta aiemmin vallanneet Jerusalemin, jonka jälkeen juutalaisten taistelutahto laski rajusti sillä olihan Jerusalem yksi juutalaisten pyhimmistä paikoista ja siellä sijaitsi Suuri temppeli. Masadan valtaus päätti ensimmäisen juutalaissodan.

Kun Jerusalem oli valloitettu, osa roomalaisista lähti kukistamaan aavikkolinnoituksissa piilottelevia juutalaiskapinallisia. Herodeksen linnoitus valloitettiin nopeasti, ja Machaeruksen linnoitus alistui kun sen komentaja jäi vahingossa vangiksi vuonna 71. Jotkut kapinalliset tekivät vielä vastarintaa Masadan linnoituksessa, joka sijaitsi korkean vuoren huipulla ja vaikutti lähes valloittamattomalta. Sen oli rakennuttanut Juudean kuningas Herodes yli 400 metriä läheisen Kuolleenmeren pinnan yläpuolelle. Linnoituksen sisällä oli kaksi kauniisti koristeltua palatsia ja se oli varustettu monimutkaisilla linnoituslaitteilla.

Herodeksen kuoleman jälkeen Masadaa olivat pitäneet hallussaan roomalaiset, mutta juutalaiset sicariit valtasivat sen vuonna 66 ensimmäisen juutalaissodan sytyttyä.[1]

Kenraali Lucius Flavius Silvalle annettiin tehtävä tämän linnoitetun kaupungin valloittamiseen. Hänellä oli komennossaan vain sodassa kunnostautunut Legio X Fretensis ja joitakin apujoukkoja. Nämä eivät kuitenkaan olleet määrävahvuisia tappioiden takia, joten Silvalla oli vain 10 000 miestä. Tämä oli kymmenkertainen ylivoima juutalaisten alle tuhanteen mieheen, naiseen ja lapseen verrattuna. Roomalaiset onnistuttiin kuitenkin torjumaan lähes kahden vuoden ajan.

Silva ympäröi kaupungin kahdeksalla legioonalaisten leirillä ja pitkällä muurilla estääkseen juutalaisten pakenemisen ja antaakseen näille viestin, että he eivät pääsisi pakoon. Kaupunkiin oli kuitenkin edelleen vaikea päästä, joten kenraali käski rakentaa valtavan hyökkäysrampin kivestä ja savesta piiritystornia ja muurinmurtajaa varten. Kun tämä oli vihdoin valmis roomalaiset saivat aikaan pienen aukon linnoituksen muuriin, jonka juutalaiset kuitenkin nopeasti paikkasivat puusta ja maasta rakennetulla hätävarustuksella. Aukko jätti linnoituksen puolustuksen kuitenkin haavoittuvaksi. Roomalaiset sytyttivätkin improvisoidun muurin tuleen ja lopulta Legio X Fretensis valtasi linnoituksen. Sisältä he löysivät kuitenkin vain ruumiita, sillä juutalaiset olivat tehneet joukkoitsemurhan. Tappion näyttäessä varmalta sicariit olivat polttaneet ruokavarastonsa ja valinneet orjuuden ja kuoleman välillä. Henkiin jäi vain kaksi naista ja viisi lasta, jotka roomalaiset löysivät piiloutuneena luolaan.

Nykyaikana israelilaiset vierailevat Masadassa vuosittain pitäen sitä juutalaisen sankariuden pyhättönä.

Roomalaisen leirin jäännökset Masadan lähellä

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kohn, George C.: Dictionary of Wars. Facts on File Publications, New York, 1986. ISBN 0 948894 091.
  • Adrian Goldsworthy: Rooman sotilasmahti, s. 190-191. Karisto oy, 2005. ISBN 951-23-4590-0.
  • Josephus, Flavius: Juutalaissodan historia. (Peri tū Hiūdaïkū polemū.) Suomentanut Pauli Huuhtanen. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-28945-0.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Goldsworthy s. 190