Jerusalemin toinen temppeli

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jerusalemin toisen temppelin malli

Jerusalemin toinen temppeli oli Raamatun mukaan juutalaisten temppeli, joka rakennettiin aikaisemmin tuhoutuneen Salomon temppelin paikalle. Se oli juutalaisen uskonnon keskus, jossa suoritettiin uskontoon kuuluvia uhrimenoja Jumalalle. Temppeli valmistui vuonna 516 eaa. Alkujaan se oli varsin pieni rakennus verrattuna edeltäjäänsä, mutta vuonna 19 eaa. Herodeksen määräyksestä aloitettiin suuri rakennustyö temppelin laajentamiseksi, jolloin se nimettiin Herodeksen temppeliksi. Evankeliumien mukaan eräs ylipapeista sanoo temppelin rakentamisen kestäneen 36 vuotta eli sen mukaan temppeli olisi valmistunut noin vuonna 16 jaa.

Roomalaiset tuhosivat temppelin vuonna 70 piirittäessään Jerusalemia ja kukistettuaan juutalaisten vuonna 66 alkaneen kansannousun.

Jerusalemin Temppelivuorella sijaitsevat nykyisin muslimien al-Aqsa-moskeija sekä Kalliomoskeija. Temppelin jäänteet ovat vuosisatojen kuluessa hautautuneet rakennuskerrosten alle. Ainoa tähän päivään säilynyt osa on Temppelin läntinen ulkomuuri, jota kutsutaan Itkumuuriksi.

Arkeologisissa kaivauksissa alueelta on löydetty sinetti, joka oletettavasti on tarkoitettu kertomaan että öljyastia on puhdas. Öljyastiat liittyvät öljyihmeeseen ja hanukka-juhlaan.[1]

Jerusalemin toinen temppeli oli yksi antiikin ihmeellisimmistä rakennuksista, jota hämmästelivät maailmaa kiertäneetkin katselijat.[2] Temppelin oviaukko oli 50 kyynärää korkea ja 40 kyynärää leveä, ja sen ovet olivat kultalevyin koristeltua messinkiä.[3] Historioitsija Josephuksen mukaan ovien avaamiseen tarvittiin 20 miestä.

»Saman juhlan aikaan [...] Sisemmän temppelialueen itäportti oli pronssia ja lisäksi erittäin painava. Kaksikymmentä miestä pystyi iltaisin vain vaivoin sulkemaan sen. Se oli lukittu rautaisilla palkeilla. Ja siinä oli yhdestä kivestä tehtyyn kynnykseen pystysuoraan syvälle upotettu salpa. Tämän portin nähtiin yöllä kuudennen tunnin vaiheilla avautuvan itsestään.[4]»
(Josephus, Juutalaissodan historia 6.5.3.288)

Talmudin mukaan ovien avautuminen ei ollut toistuva tapahtuma, tai se ei ilmeisesti ainakaan jatkunut 40 vuoden ajan temppelin tuhoutumiseen asti. Tästä kielii Yoma 39b:n loppuosa:

»- - ovet Hekeliin [Temppeliin] aukenivat itsestään, kunnes rabbi Jochanan Ben Zakkai nuhteli niitä.
Hän sanoi temppelille: Oi temppeli, miksi teit meidät murheellisiksi? Me tiedämme, että sinut lopulta tuhotaan, sillä Sakarja 11:1 sanoo: Avaos Libanon[5] [temppeli] ovesi, että tuli söisi sinun seetrisi.»
(Babylonialainen Talmud, Yoma 39b)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Uutiset YLE
  2. Holmén, Tom: Jeesus, s. 178. WSOY, 2007. 978-951-0-31302-2. ([Jerusalemin toinen temppeli] - - oli yksi antiikin maailman ihmeellisimmistä rakennuksista . Sen suurenmoisuutta hämmästelivät kaikki Jerusalemissa kävijät, myös ne ulkomaalaiset, jotka olivat nähneet muita ajan rakennustaidon suurtöitä - -)
  3. Meistermann, Barnabas: Temple of Jerusalem Catholic Encyclopedia. 1911. New York: Robert Appleton Company. Viitattu 28.5.2009. (englanniksi) (It [the gate] was fifty cubits high and forty wide, and its gates of Corinthian brass, carved and covered with plates of gold and silver - -)
  4. Josephus, Flavius: Juutalaissodan historia. (Peri tou Hioudakou polemû.) Suomentanut Pauli Huuhtanen. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-28945-0.
  5. Rabbiinisessa kirjallisuudessa Temppeliä kutsutaan usein Libanoniksi, joka tulee sanasta labah (valkoinen), sillä temppeli "valkaisee kansan synnit".
Tämä antiikkiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.