Henry Ford
Wikipedia
Henry Ford (30. heinäkuuta 1863 Dearborn, Michigan, Yhdysvallat – 7. huhtikuuta 1947 Dearborn) oli yhdysvaltalainen suurliikemies, Ford Motor Companyn perustaja ja ensimmäisiä, joka otti käyttöön kokoonpanolinjat ("liukuhihnan") autojen massatuotannossa. Kyse ei kuitenkaan ollut vain vallankumouksellisesta teollisuustuotannosta, vaan valtavasta vaikutuksesta moderniin kulttuuriin, jota ekonomistit ja sosialihistoroitsijat kutsuvat nimellä fordismi. Hänen valmistamansa Fordin T-mallin auto sai aikaan vallankumouksen kuljetustoiminnassa ja Yhdysvaltain teollisuudessa. Henry Ford oli tuottelias keksijä ja hänelle myönnettiin 161 yhdysvaltalaista patenttia. Ford Companyn omistajana hänestä tuli yksi maailman rikkaimmista ja kuuluisimmista ihmisistä. Henry Fordille "fordismi" oli edullisten autojen joukkotuotantoa liukuhihnalla yhdistyttynä hänen työntekijöilleen maksettuihin korkeisiin palkkoihin. Fordilla oli maailmanlaajuinen visio, jonka mukaan konsumerismi oli avain rauhaan. Ford ei uskonut kirjanpitäjiin; hän hankki itselleen yhden maailman suurimmista omaisuuksista ilman että hänen johdollaan toimineessa yrityksessä olisi koskaan tehty tilintarkastusta. Henry Fordin kiihkeästä omistautumisesta kulujen karsimiseen aiheutui lukuisia teknisiä ja liiketaloudellisia innovaatioita, kuten franchise-järjestelmä, jonka johdosta jokaiseen Pohjois-Amerikan kaupunkiin ja maailman suurimpiin kaupunkeihiin saatiin jälleenmyyjät.
Ford jätti suurimman osan valtavasta omaisuudestaan Ford-säätiölle, mutta huolehti siitä, että määräysvalta yhtiössä säilyi perheellä äänivallan takaavien B-osakkeiden avulla.[1]
Fordia on syytetty antisemitismistä, koska hänen omistamansa Dearborn Independent julkaisi kirjan "The International Jew, the World's Foremost Problem", jota jaettiin autokauppojen yhteydessä. Fordin väitetään myös tukeneen Adolf Hitleriä jo ennen tämän valtaannousua Saksassa. Esimerkiksi New York Times väitti 20.12.1922, että Ford olisi rahoittanut Adolf Hitlerin toimintaa. Joka tapauksessa Ford palkittiin 75-vuotispäivänään natsi-Saksan korkeimmalla ulkomaalaiselle myönnettävällä ansioristillä ("Großkreuz des Deutschen Adlerordens") vuonna 1938.[2] Ford otti kunniamerkin vastaan, vaikka häntä arvosteltiin asiasta.
[muokkaa] Palkinnot ja tunnustukset
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Joann Muller: Henry Ford's Will 2006. Forbes.com.
- ↑ Henry Ford II.- Der Autofabrikant förderte großzügig das Hauptgebäude der FU 2004. FU Berlin. (saksaksi)
