Kansallissosialistinen rotuoppi
Sivulta puuttuu 
Kansallissosialistinen rotuoppi oli natsi-Saksassa vuosina 1933–1945 käytössä ollut epä- ja keinotieteellinen oppi, joka pohjautui ihmisten rodulliseen luokitteluun ja eugeniikkaan. Kansallissosialististen oppien pohjalla vaikuttivat 1800-luvun rotuteoriat ja sosiaalidarvinistiset ajattelutavat.
Rotuopin suurimmat levittäjät, kuten propagandaministeri Joseph Goebbels, kertoivat opin pohjautuvan tieteeseen ja esittivät muun muassa darwinistisen teorian tukevan rotuoppia. Todellisuudessa tutkimukset olivat pitkälti lavastettuja – jos niitä yleensä olikaan.lähde?
Rotuopin mukaan saksalaiset kuuluivat ylivertaiseen arjalaiseen rotuun, joka oli kaikkia muita rotuja parempi. Arjalaisina piirteinä ja ihanteina pidettiin vaaleita hiuksia, sinisiä silmiä, pituutta ja hyväkuntoista hoikkuutta. Ihanteita otettiin antiikin Kreikan kiviveistoksista ja patsaista. Alempiarvoisiin rotuihin kuuluivat mustat, romanit, slaavit ja juutalaiset.
Vaikka arjalainen rotu oli sinänsä ihanteiden varaan rakennettu ja natsien propagandassa käytettiin poikkeuksetta ideaalisempia ihmiskuvia, ei natsien määrittelemä arjalaisuus ollut käytännössä kovin tiukka, vaan saattoi vaihdella esimerkiksi poliittisen tilanteen mukaan (tyyppiesimerkkinä esimerkiksi suhtautuminen japanilaisiin, jotka aseveljeyden myötä saivat ”kunnia-arjalaisten” aseman). Äärimmäinen antisemitismi kuitenkin kuului kaikkiin natsien rotuopin muotoihin. Aasialaisia ”rotuja” ei ollut tutkittu, vaikkakin Saksalainen retkikunta kävi Nepalissa vuonna 1939 ottamassa näytteitä paikallisista ihmisistä. Täten ei aasialaisia pidetty alempiarvoisina.
Kirjallisuutta [muokkaa]
- Mattila, Markku: Kansamme parhaaksi: Rotuhygienia Suomessa vuoden 1935 sterilointilakiin asti. Väitöskirja, Tampereen yliopisto. Bibliotheca historica 44. Helsinki: Suomen historiallinen seura, 1999. ISBN 951-710-111-2.
