George Cukor

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
George Cukor
Cukor vuonna 1973.
Cukor vuonna 1973.
Henkilötiedot
Koko nimi George Dewey Cukor
Syntynyt7. heinäkuuta 1899
New York City, New York, Yhdysvallat
Kuollut24. tammikuuta 1983 (83 vuotta)
Los Angeles, Kalifornia, Yhdysvallat
Ammatti ohjaaja
Ohjaaja
Aktiivisena 1930-1981
Tunnetuimmat ohjaukset Kamelianainen
Skandaalihäät
Tähti on syntynyt
My Fair Lady
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

George Dewey Cukor (7. heinäkuuta 1899 New York City, New York, Yhdysvallat24. tammikuuta 1983 Los Angeles, Kalifornia, Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja,[1] jonka tunnetuin ohjaustyö lienee My Fair Lady vuodelta 1964[2]. Hänet palkittiin ohjauksesta Oscarilla.

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

George Cukor (vas.) tervehtii Vivien Leightä ja tämän puolisoa Laurence Olivieriä lentokentällä Los Angelesissa 1957

Cukor syntyi 7. heinäkuuta vuonna 1899 New York Cityssä. Hänen vanhempansa olivat unkarilaisia siirtolaisia. Cukor kiinnostui jo varhain teatterista, ja vuonna 1917 hän haki ja pääsi töihin chicagolaiseen teatteriin. Kolmen vuoden ajan hän keräsi kokemusta alalta, ja työskenteli sitten seitsemän vuotta omassa yhtiössään New Yorkissa. Hän oli mukana myös muutamassa Broadway-tuotannossa.

Vuonna 1929 Cukor lähti Hollywoodiin työskennelläkseen uuden elokuvatrendin, äänielokuvan, parissa. Ensimmäiset vuodet hän työskenteli lähinnä apuohjaajana Paramountilla. Ensimmäisen kokonaan oman ohjaustyönsä hän teki elokuvassa Hänen vaimonsa moraali vuonna 1931. Elokuvan pääosassa oli Tallulah Bankhead.

Vuonna 1932 Cukor sai sopimuksen RKO Studios -elokuvayhtiöön, jossa hänen uransa alkoi kukoistaa. Hän ohjasi muun muassa elokuvat What Price Hollywood? (1932) ja Romeo ja Julia (1936), ja työskenteli yhteistyössä Katharine Hepburnin kanssa elokuvissa Erokirja (1932) ja Pikku naisia (1933). Greta Garbon kanssa hän työskenteli vuonna 1936 valmistuneen elokuvan Kamelianainen merkeissä.

Cukor palkattiin myös ohjaamaan elokuva Tuulen viemää vuonna 1937 ja hän työskenteli elokuvan esivalmistelujen parissa lähes kaksi vuotta. Kolme viikkoa ennen kuvausten alkua hänet korvattiin toisella ohjaajalla. Cukor kuitenkin jatkoi elokuvan parissa ja valmensi elokuvan päätähteä Vivien Leightä kuvausten ulkopuolella.

Vuonna 1939 Cukor teki elokuvan Naiset, joka on kuuluisa siitä, että siinä esiintyy vain ja ainoastaan naisia. Mukana olivat muun muassa Joan Crawford ja Norma Shearer.[3] Crawfordin kanssa Cukor teki yhteistyötä vielä kahden elokuvan verran.

Vuonna 1964 Cukor voitti parhaan ohjaajan Oscarin elokuvasta My Fair Lady. Sen pääosassa nähtiin Audrey Hepburn. Cukorin viimeiseksi elokuvaksi jäi vuonna 1981 valmistunut Rikas ja kuuluisa[4]. Hän kuoli kaksi vuotta myöhemmin 24. tammikuuta 1983[1].

Filmografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Alkuperäinen nimi Suomenkielinen nimi Huomioita
1930 Grumpy ohjaus Cyril Gardnerin kanssa
1930 The Virtuous Sin ohjaus Louis J. Gasnierin kanssa
1930 The Royal Family of Broadway ohjaus Cyril Gardnerin kanssa
1931 Tarnished Lady Hänen vaimonsa moraali
1931 Girls About Town
1932 One Hour With You Hetki sinun kanssasi ohjasi osan elokuvasta, kun Ernst Lubitsch sairastu
1932 Une heure près de toi ranskankielinen versio Hetki sinun kanssasi -elokuvasta, ohjaus Ernst Lubitschin kanssa
1932 What Price Hollywood? Menestyksen hinta
1932 A Bill of Divorcement Erokirja
1933 Our Betters Parempaa väkeä
1933 Dinner At Eight Päivälliset klo 8
1933 Little Women Pikku naisia
1935 David Copperfield David Copperfield
1935 No More Ladies Ei naisia enää! ohjasi elokuvan loppuun, kun Edward H. Griffith sairastui
1935 Sylvia Scarlett Veikeä kulkuri
1936 Romeo and Juliet Romeo ja Julia
1936 Camille Kamelianainen
1938 Holiday Vakka kantensa valitsee
1939 Zaza Zaza, can-can-tyttö
1939 The Women Naiset
1939 Gone With the Wind Tuulen viemää erotettiin varhaisessa vaiheessa, osa kohtauksista valmiissa elokuvassa
1940 Susan and God Susan and God
1940 The Philadelphia Story Skandaalihäät
1941 A Woman's Face Naisen kasvot
1941 Two-Faced Woman Kaksoset
1942 Her Cardboard Lover Korvikerakastaja
1942 Keeper of the Flame Pyhä liekki
1943 Resistance and Ohm's Law lyhyt dokumenttielokuva
1944 Gaslight Kaasuvalo
1944 Winged Victory Siivekäs voitto
1947 Desire Me Ota minut yksi viidestä ohjaajasta
1947 A Double Life Kaksoiselämää
1949 Edward, My Son Poikani Edward
1949 Adam's Rib Aatamin kylkiluu
1950 A Life of Her Own Elämäni on minun
1950 Born Yesterday Eilen syntynyt
1951 The Model and the Marriage Broker Aviomiehiä myytävänä
1952 The Marrying Kind Erotaan pois
1952 Pat and Mike Amor sekaantuu peliin
1953 The Actress Näyttelijätär
1954 It Should Happen to You Yllätystyttö
1954 A Star Is Born Tähti on syntynyt osittain kadonnut
1956 Bhowani Junction Risteysasema
1957 Les Girls Tytöt
1957 Wild Is the Wind Tuuli on raju
1960 Heller in Pink Tights Villikissa valtaa lännen
1960 Song Without End Rakkauden unelma ohjasi elokuvan loppuun, kun Charles Vidor kuoli
1960 Let's Make Love Lemmenloukku
1962 Something's Got to Give keskeneräinen, Marilyn Monroe kuoli kesken kuvausten, 37 minuuttia säilynyt
1962 The Chapman Report Tri Chapmanin raportti
1964 My Fair Lady My Fair Lady
1969 Justine Justine
1972 Travels with My Aunt Tädin kanssa maailmalla
1975 Love Among the Ruins Rakkautta raunioilla televisioelokuva
1976 The Blue Bird Lintu sininen
1979 The Corn Is Green Viljä viheriöi televisioelokuva
1981 Rich And Famous Rikas ja kuuluisa

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Alanen, Antti: Elokuvantekijät, s. 153. Otava, 2012. ISBN 978-951-1-20533-3.
  2. Alanen, Antti: Elokuvantekijät, s. 155. Otava, 2012. ISBN 978-951-1-20533-3.
  3. Alanen, Antti: Elokuvantekijät, s. 153–154. Otava, 2012. ISBN 978-951-1-20533-3.
  4. Alanen, Antti: Elokuvantekijät, s. 153, 155. Otava, 2012. ISBN 978-951-1-20533-3.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]