Katharine Hepburn
| Katharine Hepburn | |
|---|---|
Katharine Hepburn vuonna 1941. |
|
| Syntymäaika | 12. toukokuuta 1907 |
| Syntymäpaikka | Hartford, Connecticut, Yhdysvallat |
| Aktiivisena | 1926–1995 |
| Kuolinaika | 29. kesäkuuta 2003 (96 vuotta) |
| Kuolinpaikka | Old Saybrook, Connecticut, Yhdysvallat |
| Oikea nimi | Katharine Houghton Hepburn |
| Muut nimet | First Lady of Cinema Kate The Great Kate |
| Ammatti | näyttelijä |
| Puoliso | Ludlow Ogden Smith (1928–1934) |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| Palkinnot | |
|
Parhaan naispääosan Oscar |
|
| Ehdokkuudet | |
|
Parhaan naispääosan Oscar 1936, 1941, 1943, 1952, 1956, 1957, 1960, 1963 |
|
Katharine Houghton Hepburn (12. toukokuuta 1907 Hartford, Connecticut – 29. kesäkuuta 2003 Old Saybrook, Connecticut) oli yhdysvaltalainen elokuvanäyttelijä. Häntä kutsuttiin lempinimellä First Lady of Cinema, elokuvan ensimmäinen nainen. Hepburn oli yli 60 vuotta jatkuneella urallaan 12 kertaa Oscar-ehdokkaana (naisnäyttelijöistä vain Meryl Streep on ollut useammin) ja sai palkinnon neljä kertaa, useammin kuin kukaan toinen näyttelijä.
Oscarin Hepburn sai elokuvista Viattomuuden kukka (1933), Arvaa kuka tulee päivälliselle (1967), Leijona talvella (1968) ja Kultalampi (1981). Hepburn näytteli muissakin klassikkoelokuvissa, kuten Hätä ei lue lakia (1939), Skandaalihäät (1940), Afrikan kuningatar (1951) ja Äkkiä viime kesänä (1959).
Hepburn tuli tunnetuksi etenkin lukuisista elokuvistaan Cary Grantin ja Spencer Tracyn kanssa. Hän oli kerran naimisissa 1930-luvun alussa, mutta avioliiton päättyessä eroon hän päätti, ettei enää mene naimisiin, ja pysyi päätöksessään. Hänellä oli kuitenkin monikymmenvuotinen suhde naimisissa olevaan Spencer Tracyyn tämän kuolemaan vuonna 1967 asti. Hepburn näytteli viimeisen kerran vuonna 1994. Hän oli ateisti.[1]
American Film Institute valitsi hänet vuonna 1999 vuosisadan merkittävimmäksi naisnäyttelijäksi. Hepburn kirjoitti omaelämäkerran nimeltä Minä.
Sisällysluettelo |
Ensimmäiset vuodet [muokkaa]
Katharine Hepburnin vanhemmat olivat suffragetti Katharine Martha Houghton (1878-1951) ja urologi Thomas Norval Hepburn (1879-1962). Katharine oli perheen toiseksi vanhin lapsi. Hänellä oli viisi sisarusta: Thomas "Tom" Houghton Hepburn (1905-1921), Richard Houghton Hepburn (1911-2000), Robert Houghton Hepburn (1913-2007), Marion Houghton Hepburn Grant (1918-1986) ja Margaret Houghton Hepburn Perry (1920-2006).
Hepburnin isä kannusti lapsiaan, erityisesti tyttöjä, uimaan, ratsastamaan, golfaamaan ja pelaamaan tennistä, ja Katharine menestyikin kaikissa näissä lajeissa. Kaunoluistelussa hän voitti pronssia Madison Square Gardenin luistelukerhossa. Golfissa hän ylsi aina semifinaaliin Connecticutin Young Women's Golf Championship -kisoissa. Erityisesti hän nautti kuitenkin uimisesta ja pulahti usein kotinsa edustalla olevaan kylmään veteen vielä kahdeksankymppisenäkin.
Onnellinen lapsuus koki kovan kolauksen, kun 3. huhtikuuta 1921 Hepburn löysi rakkaan isoveljensä Tomin hirttäytyneenä ullakolta. Perhe ei myöntänyt itsemurhan mahdollisuutta, sillä he pitivät Tomia onnellisena poikana, jolla ei ollut mitään syytä itsemurhaan. Sen sijaan he väittivät, että kyseessä oli eräästä näytelmästä peräisin oleva temppu, joka oli epäonnistunut. Asiasta on spekuloitu, ja on ehdotettu, että Tom oli yrittänyt näytelmässä näkemäänsä köysitemppua, joka oli kuitenkin epäonnistunut. Hepburn oli täysin murtunut ja vajosi masennukseen. Hän vetäytyi muiden lasten läheisyydestä ja hänellä oli tämän jälkeen enimmäkseen kotiopettaja. Useiden vuosien ajan hän käytti Tomin syntymäaikaa omanaan. Vasta omaelämäkerrassaan hän paljasti oikean syntymäaikansa.
Hepburn kävi koulua Oxford Schoolissa (nykyään Kingswood-Oxford School) West Hartfordissa, Connecticutissa. Sieltä hän siirtyi Bryn Mawr Collegeen. Hepburn erotettiin määräajaksi opinahjostaan kotiintuloajan rikkomisen ja tupakoinnin takia. Vuosia myöhemmin hän myös paljasti, että kävi pimeän tultua naku-uinnilla opiskelupaikan suihkulähteessä. Hepburn suoritti historian ja filosofian tutkinnon vuonna 1928. Samana vuonna oli hänen ensiesiintymisensä Broadwaylla, Night Hostess -näytelmässä.
Valmistujaisvuonna tapahtui muitakin merkittäviä asioita Hepburnin elämässä. Hän meni naimisiin Bryn Mawrissa tapaamansa liikemies Ludlow ("Luddy") Odgen Smithin kanssa. Avioliitto oli myrskyisä, ja he asuivat yhä vähemmän aikaa yhdessä, kun Hepburn matkusti työnsä perässä. He erosivat Meksikossa 1934. Ludlow pelkäsi, että meksikolainen avioero ei olisi laillinen, joten hän hankki toisen avioeron Yhdysvalloissa 1942. Muutaman päivän kuluttua tästä hän meni uudestaan naimisiin toisen naisen kanssa. Hepburn ilmaisi toistuvasti kiitollisuutensa Ludlowin rahallisesta ja henkisestä tuesta uransa alkuvaiheessa. "Luddy" pysyi Hepburnin ja tämän perheen elinikäisenä ystävänä.
21. syyskuuta 1938 Hepburn oli kotonaan Old Saybrookissa Connecticutissa, kun hurrikaani iski heidän taloonsa ja tuhosi sen. Hepburnin onnistui paeta täpärästi ennen kuin talo suistui alas kallioilta. Omaelämäkerrassaan Minä hän kertoo menettäneensä 95 % tavaroistaan hurrikaanissa, mukaan lukien Viattomuuden kukka -elokuvasta (Morning Glory) saamansa -patsaan, joka myöhemmin löydettiin vahingoittumattomana.
Hepburn ja Tracy [muokkaa]
Hepburn näytteli ensimmäistä kertaa Spencer Tracyn kanssa vuonna 1942 George Stevensin ohjaamassa elokuvassa Tie miehen sydämeen (Woman of the Year). Näyttelijöiden kemiat kohtasivat myös valkokankaan takana, ja heidän välilleen syntyi vuosikymmeniä kestänyt romanssi. Tracy oli mennyt naimisiin Louise Treadwellin kanssa vuonna 1923, mutta katolilaisuuteensa vedoten hän ei koskaan eronnut vaimostaan. Hepburn ja Tracy kätkivät suhteensa suurelta yleisöltä, eivätkä ikinä asuneet yhdessä lukuun ottamatta Tracyn elämän viimeisiä vuosia. Myös silloin he pitivät omat asuntonsa.
Useimmat heidän yhteisistä elokuvistaan painottavat pariskuntien kohtaamia ongelmia, kun he yrittävät löytää suhteeseensa oikean voimatasapainon. He esiintyivät yhdessä yhteensä yhdeksässä elokuvassa.
Kuolema [muokkaa]
Katharine Hepburn kuoli 96-vuotiaana 29. kesäkuuta 2003 kotonaan Old Saybrookissa, Connecticutissa. Hänet on haudattu Cedar Hillin hautausmaalle Hartfordiin, Connecticutiin. Myös Broadwaylla muistettiin Hepburnin mittavaa teatteriuraa, ja Broadwayn valot himmennettiin tunniksi näyttelijän muistoksi.
A. Scott Berg julkaisi kirjansa Kate Remembered vain 13 päivää Hepburnin kuoleman jälkeen.
Hepburnin toiveiden mukaisesti hänen henkilökohtainen omaisuutensa huutokaupattiin Sothebyn huutokaupassa New Yorkissa 2004. Huutokaupattavana oli Hepburnin vuosien varrella keräämä suuri määrä hänen uraansa liittyvää materiaalia. Lisäksi joukossa oli henkilökohtaisia esineitä, kuten Hepburnin itsensä veistämä rintakuva Spencer Tracystä (sitä käytettiin rekvisiittana Arvaa kuka tulee päivälliselle? -elokuvassa, jossa se on pöydällä, minkä ääressä Sidney Poitier soittaa puhelun) sekä hänen öljyvärimaalauksiaan. Huutokaupasta saadut useat miljoonat dollarit Hepburn oli testamentannut perheelleen ja läheisille ystävilleen.
Kirjalliset julkaisut [muokkaa]
- Afrikan kuningatar eli Miten menin Afrikkaan Bogartin, Bacallin ja Hustonin kanssa ja olin tulla hulluksi, Tammi, 1988. Alkuteos: The making of "The African Queen" or How I went to Africa with Bogart, Bacall and Huston and almost lost my mind
- Minä, WSOY 1992. Alkuteos: Me: Stories of my life
Filmografia [muokkaa]
Elokuvat [muokkaa]
| Vuosi | Suomenkielinen nimi | Alkuperäinen nimi | Rooli |
| 1932 | Erokirja | A Bill of Divorcement | Sydney Fairfield |
| 1933 | Suuren miehen rakastajatar | Christopher Strong | Lady Cynthia Darrington |
| Viattomuuden kukka | Morning Glory | Eva Lovelace | |
| Pikku naisia | Little Women | Josephine "Jo" March | |
| 1934 | Spitfire | Spitfire | Trigger Hicks |
| Mustalaismorsian | The Little Minister | Barbara "Babbie" | |
| 1935 | Olet koko maailmani | Break of Hearts | Constance Dane Roberti |
| 19-vuotiaana | Alice Adams | Alice Adams | |
| Veikeä kulkuri | Sylvia Scarlett | Sylvia Scarlett / Sylvester | |
| 1936 | Maria Stuart | Mary of Scotland | Maria Stuart |
| Kunnian hinta | A Woman Rebels | Pamela "Pam" Thistlewaite | |
| 1937 | Laatutyttö | Quality Street | Phoebe Throssel |
| Suuri hetki | Stage Door | Terry Randall | |
| 1938 | Hätä ei lue lakia | Bringing Up Baby | Susan Vance |
| Vakka kantensa valitsee | Holiday | Linda Seton | |
| 1940 | Skandaalihäät | The Philadelphia Story | Tracy Lord |
| 1942 | Tie miehen sydämeen | Woman of the Year | Tess Harding |
| Pyhä liekki | Keeper of the Flame | Christine Forrest | |
| 1943 | Sotapesä tähdille | Stage Door Canteen | Omana itsenään |
| 1944 | Lohikäärmeen satoa | Dragon Seed | Jade Tan |
| 1945 | Ilman rakkautta | Without Love | Jamie Rowan |
| 1946 | Salattuja tunteita | Undercurrent | Ann Hamilton |
| 1947 | Lainehtiva tasanko | The Sea of Grass | Lutie Cameron Brewton |
| Säveltäjän unelma | Song of Love | Clara Wieck Schumann | |
| 1948 | Ratkaisun edessä | State of the Union | Mary Matthews |
| 1949 | Aatamin kylkiluu | Adam's Rib | Amanda Bonner |
| 1951 | Afrikan kuningatar | The African Queen | Rose Sayer |
| 1952 | Amor sekaantuu peliin | Pat and Mike | Patricia "Pat" Pemberton |
| 1955 | Kesäinen romanssi | Summertime | Jane Hudson |
| 1956 | Rautainen alushame | The Iron Petticoat | Vinka Kovelenko |
| Sateentekijä | The Rainmaker | Lizzie Curry | |
| 1957 | Täydellinen sihteeri | Desk Set | Bunny Watson |
| 1959 | Äkkiä viime kesänä | Suddenly, Last Summer | Violet Venable |
| 1962 | Pitkän päivän matka yöhön | Long Day's Journey Into Night | Mary Tyrone |
| 1967 | Arvaa kuka tulee päivälliselle | Guess Who's Coming to Dinner | Christina Drayton |
| 1968 | Leijona talvella | The Lion in Winter | Eleonoora Akvitanialainen |
| 1969 | Hupsu kreivitär | The Madwoman of Chaillot | Kreivitär Aurelia |
| 1971 | Troijan naiset | The Trojan Women | Hecuba |
| 1973 | Herkkä tasapaino | A Delicate Balance | Agnes |
| 1975 | Rooster Cogburn & Lady | Rooster Cogburn | Eula Goodnight |
| 1978 | Ilmapalloseikkailu | Olly, Olly, Oxen Free | Neiti Pudd |
| 1981 | Kultalampi | On Golden Pond | Ethel Thayer |
| 1984 | Kerrasta poikki | Grace Quigley | Grace Quigley |
| 1994 | Kutsuvat sitä rakkaudeksi | Love Affair | Ginny |
Lyhytelokuvat [muokkaa]
| Vuosi | Suomenkielinen nimi | Alkuperäinen nimi | Rooli |
| 1941 | – | Women in Defense | Kertoja |
| 1946 | – | American Creed | Kertoja |
| 1949 | – | Some of the Best | Omana itsenään |
Televisioelokuvat [muokkaa]
| Vuosi | Suomenkielinen nimi | Alkuperäinen nimi | Rooli |
| 1973 | – | The Glass Menagerie | Amanda Wingfield |
| 1975 | Rakkautta raunioilla | Love Among the Ruins | Jessica Medlicott |
| 1979 | Vilja viheriöi | The Corn Is Green | Neiti Lilly Moffat |
| 1986 | – | Mrs. Delafield Wants to Marry | Margaret Delafield |
| 1988 | Laura Lansing nukkui täällä | Laura Lansing Slept Here | Laura Lansing |
| 1992 | – | The Man Upstairs | Victoria Brown |
| 1994 | Rakkautta, rakkautta vain | This Can't Be Love | Marion Bennett |
| – | One Christmas | Cornelia Beaumont |
Viitteet [muokkaa]
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Katharine Hepburnin muistokirjoitus Helsingin Sanomissa
- Katharine Hepburn Internet Movie Databasessa (IMDb.com) (englanniksi)
- Classic Movies (1939 - 1969): Katharine Hepburn
- BBC Obituary
- Hollywood Reporter obituary
- An Uncommon Woman: Katharine Hepburn (article from Premiere magazine)
- The Divine Mrs H - A tribute written by a big Hepburn fan, novelist Zadie Smith (first published in the Guardian July 2003)
Sivulta puuttuu