Suffragetti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Suffragettien mielenosoitus New Yorkissa 6. toukokuuta 1912

Suffragetti (engl. suffragette, johdettu sanasta suffrage, äänioikeus) on nimitys, jota käytettiin 1900-luvun alun Britanniassa naisten äänioikeutta vaatineista naispuolisista aktivisteista. Vuonna 1905 eräs brittiläinen sanomalehti käytti sanaa suffragette (engl. suffrage) pilkatakseen naisia, jotka vaativat äänioikeutta itselleen.[1] Aluksi siis naisten äänioikeuden maltillisia ajajia kutsuttiin suffragisteiksi (engl. suffragist), ja suffragetti-nimitys otettiin käyttöön tarkoittamaan naisasialiikkeen äärilaitaa, joka kannatti niin sanottua suoraa toimintaa.

Suffragettiliike henkilöidään usein Emmeline Pankhurstiin ja tämän perustamaan naisliittoon Womens Social and Political Union (WSPU), jonka kannattajat turvautuivat rajuihin keinoihin äänioikeusasiaa ajaessaan 1905 petyttyään maltillisen naisliikkeen vähäisiin saavutuksiin. Suffragetit järjestivät näyttäviä protesteja ja mielenosoituksia, kahlitsivat itseään julkisille paikoille, ja harjoittivat jopa suoraa sabotaasia kuten postilaatikoiden polttamista tai ikkunoiden rikkomista. Vuodesta 1903 lähtien monet naiset aloittivat nälkälakon. Heitä pakkoruokittiin nieluun työnnetyn letkun kautta. Tämä aiheutti monille naisille pysyviä vammoja. Pakkoruokinta kiellettiin 1913.[1] Säädettiin niin kutsuttu Cat and Mouse Act ("Kissa ja hiiri -laki"), jonka nojalla nälkälakon vuoksi sairastuneet vangit voitiin vapauttaa terveydellisistä syistä ja parannuttuaan palauttaa vankilaan kärsimään rangaistuksensa loppuun. Nälkälakot ja pakkosyötöt johtivat silti muutamiin kuolonuhreihin.

Woodrow Wilsonia vastustava juliste Valkoisen talon edustalla 1918

Lukuisia suffragetteja vangittiin, ja liikkeen johtohahmo Emmeline Pankhurst istui vankilassa kahdeksaan otteeseen ennen ensimmäistä maailmansotaa. Suffragettiliikkeen kuuluisin marttyyri oli kuitenkin Emily Davison, joka vuoden 1913 Epsonin Derbyssä käveli laukkaradalle kuningas Yrjö V:n kilpahevosen eteen ja tallautui kuoliaaksi.

Suffragettiliikkeellä oli kannatusta myös Atlantin toisella puolella. Yhdysvalloissa Alice Paul ja Lucy Burns johtivat protesteja presidentti Woodrow Wilsonin hallintoa vastaan. Presidenttiä kutsuttiin saksalaisittain "Keisari Wilsoniksi" (Kaiser Wilson) ja hänen kuvattiin sortavan äänioikeudettomia yhdysvaltalaisia naisia samalla tavoin kuin yksinvaltainen Saksan keisari sotapropagandassa sorti alamaisiaan.

Ensimmäinen maailmansota, jonka aikana naiset ottivat laajalti hoitaakseen rintamalle lähteneiden miesten työtehtävät, edesauttoi naisten oikeuksien laajenemista. Britanniassa naiset saivat 1918 rajatun äänioikeuden ja 1928 yhtäläisen äänioikeuden miesten kanssa. Yhdysvalloissa naisten äänioikeus astui voimaan 1920. Suffragettiliike lopetti toimintansa maailmansodan ja sen jälkeisten muutosten myötä.

Lue myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Naisliike, Lasten kuvitettu tietosanakirja – Uuden ajan kuvaensyklopedia s. 376, Helsinki Media, 2. p., 1994, ISBN 951-875-521-3
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Suffragetti.