Emmy Noether

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Emmy Noether

Amalie Emmy Noether (23. maaliskuuta 1882 Erlangen, Baijeri, Saksa14. huhtikuuta 1935 Bryn Mawr, Pennsylvania, Yhdysvallat) oli saksalainen matemaatikko ja fyysikko.

Noether oli juutalaista sukua, ja hänen isänsä Max Noether oli matematiikan professori. Emmy Noether valmistui ranskan ja englannin kielten opettajaksi, mutta väitteli kuitenkin matematiikan tohtoriksi 25-vuotiaana Erlangenin yliopistosta. Hän siirtyi David Hilbertin ja Felix Kleinin kutsusta Göttingenin yliopistoon, ja siellä samaan aikaan suhteellisuusteoriaa kehitellyt Albert Einstein kiinnitti häneen huomiota. Silloisen käytännön mukaan naiset eivät saaneet toimia yliopistonopettajina, joten Noether oli nimellisesti Hilbertin assistentti ja pääsi sillä varjolla opettamaan. Vuonna 1919 käytäntöä vihdoin muutettiin.

Hitlerin päästyä valtaan 1933 Noether joutui lähtemään Yhdysvaltoihin, jossa hän opetti Bryn Mawrin Collegessa ja toimi vierailevana luennoitsijana Princetonissa arvostetussa Institute for Advanced Studysssä. Hän kuitenkin menehtyi pian leikkauskomplikaatioihin.

Nykyaikainen algebra ja sitä kautta kaikki matematiikan alat pohjautuvat Noetherin ajattelutapoihin. Hänen mukaansa on nimetty Noetherin renkaat.

Fysiikan alalla Noether todisti Noetherin teoreeman, jonka mukaan jokaista fysiikan lakeihin liittyvää yleistä symmetriaominaisuutta vastaa jonkin suureen yleinen säilymislaki. Tällaisia symmetriaominaisuuksia ovat esimerkiksi lakien riippumattomuus ajasta, paikasta ja suunnasta, ja näitä vastaavat energian, liikemäärän ja pyörimismäärän säilymislait.

Emmy Noetherin julkaisematon käsikirjoitus ja muita papereita on löytynyt Turun yliopiston kirjastosta akateemikko Rolf Nevanlinnan sinne aikoinaan toimittamien papereiden joukosta. Niiden arvellaan päätyneen sinne Noetherin Neuvostoliittoon siirtyneen veljen Fritz Noetherin papereiden joukossa. Tarkempaa tietoa papereiden kulkeutumisesta Suomeen ei ole, vain arvailuja.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tauno Metsänkylä, Kohtalona Hitler ja Stalin, Suomen Kuvalehti, 35/2007 s. 48–51.