Beta Israel

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Beta Israel/Falašat
בֵּיתֶא יִשְׂרָאֵל‎‎ /Beyte Israel
Bēte 'Isrā'ēl
Ethiopie-falasha.jpg
Falašojen asuinalue Etiopiassa
Kokonaismäärä 125 000 - 130 000
Asuinalue Israelin lippu Israel 130 000[1]
Etiopia 4000 [2]
Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat 1000[3]
Kieli (kielet) awngi, amhara, tigrinja, heprea
Uskonto (uskonnot) juutalaisuus

  Osa uskontojen artikkelisarjaa
Juutalaisuus ja juutalaiset

Star of David.svg         Menora.svg

Kuka? · Etymologia · Kulttuuri

Juutalaisuus
Jumala (Jahve)
Tanak (Toora, Nevi'im, Ketuvim)
Talmud  · Halakha · Košer
Filosofia · Kabbala
Daavidintähti · Menora
Synagoga · Rabbi

Juutalaisuuden suuntaukset
Ortodoksisuus · Konservatismi
Reformismi · Rekonstruktionismi
Liberalismi · Karaiitit · Hasidismi

Juhlapäivät
Sapatti · Hanukka · Jom kippur

Juutalaiset kansana
Aškenasit · Sefardit · Mizrahit

Juutalaiset maittain
Israel · Yhdysvallat · Venäjä
Ruotsi · Ranska
Suomen juutalaiset
Tunnettuja suomenjuutalaisia

Juutalaiset kielet
Heprea · Jiddiš · Ladino

Juutalaisten historia
Israelin kuningaskunta · Temppeli · Babylonin vankeus · Ensimmäinen juutalaissota · Toinen juutalaissota · Haskala · Holokausti · Alija · Israel (Historia) · Arabikonfliktit

Antisemitismi

Poliittiset liikkeet · Sionismi

n  k  m

Beta Israel eli Etiopian juutalaiset (suom. Israelin huone) ovat etiopialaista alkuperää olevia juutalaisia. Heistä käytetään myös termiä falaša eli ulkopuoliset tai muukalaiset, mutta etiopianjuutalaiset katsovat termin olevan loukkaava. Heitä on arviolta 20 000 – 30 000, joista noin puolet elää Israelissa ja puolet Etiopiassa.[4]

Sisällysluettelo

Alkuperä [muokkaa]

Pariisin antropologian instituutin tutkijoiden vuonna 1999 tekemän tutkimuksen mukaan falašat eivät polveudu juutalaisista, vaan Etiopian historiallisesta väestöstä. Tutkimuksessa tutkittiin falašojen ja muiden etiopialaisten Y-kromosomin tiettyjä haploryhmiä.[5] Samanlaisiin tuloksiin päästiin samana vuonna Washingtonin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa[6]. Falašojen perimätiedon mukaan he polveutuvat Menelik I:en, kuningas Salomon ja Saban kuningattaren pojan juutalaisesta henkivartijasta.[4]

Historia [muokkaa]

Juutalaisista Etiopiassa on ensimmäiset maininnat antiikin kreikkalaisissa lähteissä 200 eaa. 100-luvulla jaa. Etiopian juutalaiset kuuluivat Aksumin kuningaskuntaan. 300-luvulla jaa. juutalaisuus oli laajalle levinnyt uskonto falašojen alueella.[7] 950-luvulla falašat kapinoivat Aksumia vastaan kuningatar Judithin johdolla. Aksumin kuningaskunnan Zagwe dynastian aikana falašoilla oli suuri vaikutusvalta maassa. 1450-luvulla Etiopia valloitti falašojen maat ja heitä alettiinvainota. Falašat kapinoivat 1500-luvulla ja 1616 Etiopialaiset suorittivat keisari Susneyosin johdolla falašojen joukkomurhia. Vainoamisen, maastamuuton ja kääntymisen seurauksena falašojen määrä tippui alkuperäisistä sadoista tuhansista muutamaan tuhanteen. Falašat tulivat länsimaiseen tietoisuuteen vasta 1790-luvulla. 1800-luvulla heidän luonaan työskenteli eurooppalaisia lähetyssaarnaajia, jotka yrittivät käänyttää näitä kristinuskoon kertomalla, että juutalaisessa uskossa odotettu messias oli jo elänyt Jerusalemissa. Vuonna 1862 joukko falašoja lähti vaellukselle kohti Palestiinaa tarkistamaan asiaa. Taudit ja nälkä pakottivat kuitenkin falašat hylkäämään retken jo Axumissa.[4]

Israel julisti vuonna 1975, että falašoilla oli oikeus Israelin kansalaisuuteen. Etiopian sisällissodan aikana tuhannet falašat joutuivat pakolaisleireille Sudaniin. Sieltä noin 6 00 falašaa pääsi Israeliin vuosien 1979–1984 välillä. Sisällissodan pahetessa Israel käynnisti operaatio Mooseksen vuosina 1984–1985, jolloin 7 000 falašaa kuljetettiin ilmateitse Israeliin. Vuonna 1991 kuljetettiin 14 000 falašaa Addis Ababan lentokentältä Israeliin.[4]

Kulttuuri [muokkaa]

Elinkeinot [muokkaa]

Useimmat falašat ovat perinteisesti olleet maanviljelijöitä. He viljelivät hirssiä ja hedelmiä. 1980-luvun nälänhätä, kuivuudet ja maastamuutto ovat tyhjentäneet useita vanhoja maanviljelijäyhteisöjä. Falašojen talot ovat ympyrän muotoisia ja niiden seinät rakennetaan kivestä, puusta tai mudasta. Kylät sijaitsevat usein jokien lähellä ja erikseen kristittyjen kylistä.[8]

Yhteiskunta [muokkaa]

Etiopialaisjuutalaisia naisia Itkumuurilla pesah-viikolla

Kuten monissa muissakin juutalaisissa yteisöissä, falašojen yhteisö on keskittynyt uskonnon ympärille. Jokaisella isolla kylällä tai pienempien kylien joukolla on johtaja nimeltä kess, joka johtaa yhteisöä. Cahen hoitaa uskonnolliset asiat ja tutkii tooraa. Bebtara avustaa cahenia. Cahenetit johtavat käytännössä falašojen yhteisöä.[9]

Uskonto [muokkaa]

Suuri valtaosa falašoista on juutalaisia. Pitkä eristys muista juutalaisista yhteisöistä on johtanut erilaisen uskonnon muodostumiseen. Falašat eivät esimerkiksi tunne Talmudia. Sen sijaan falašojen uskonto perustuu pitkälti Oritiin eli Tooraan. Falašoilla on omat rabbinsa. Falašat myös viettävät sapattia ja poikalapset ympärileikataan. Falašat viettävät juhlapäivää nimeltä Sigd, jota ei vietetä muissa juutalaisissa yhteisöissä. Siinä juhlitaan juutalaisten paluuta karkoituksesta Babyloniasta.[9]

Lähteet [muokkaa]

  • Giles, Bridget: Peoples of East Africa. The Diagram Group, 1997. ISBN 0-8160-3484-2. (englanniksi)

Viitteet [muokkaa]

  1. Israel Central Bureau of Statistics: The Ethiopian Community in Israel
  2. ‘Wings of the Dove’ brings Ethiopia’s Jews to Israel
  3. Focus U.S.A.-Israel News - Haaretz Israeli News source 2008-04-02. Haaretz.com. Viitattu 2010-12-25.
  4. a b c d Giles 1997, s. 49
  5. Lucotte G, Smets P.: Origins of Falasha Jews studied by haplotypes of the Y chromosome Paris International Institute of Anthropology. Viitattu 9.11.2010. (englanniksi)
  6. Jewish and Middle Eastern non-Jewish populations share a common pool of Y-chromosome biallelic haplotypes University of Washington. Viitattu 9.11.2010. (englanniksi)
  7. Giles 1997, s. 48
  8. Giles 1997, s. 50
  9. a b Giles 1997, s. 51