Hedelmällinen puolikuu
Wikipedia
Hedelmällinen puolikuu tarkoittaa aluetta, joka ulottuu Eufratin ja Tigriin jokilaaksosta eli Mesopotamiasta Niilin laaksoon Egyptiin. Siihen kuuluu myös Jordanin jokilaakso ja osia Kaakkois-Turkista. Esihistoriallisena ja varhaishistoriallisena aikana alueelle kehittyivät ensimmäiset suurkaupungit ja varhaiset sivistyskeskukset.
Jokilaaksot tekevät mahdolliseksi elättää tuottoisan kasteluviljelyn avulla suuria ihmismääriä. Alueen ympärillä on vuoristoa, aroa ja aavikkoa. Aron paimentolaiset uhkasivat tuon tuostakin jokilaaksojen asukkaiden rauhaa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Hedelmällinen puolikuu
Tämän Egyptistä Israelin, Jordanian, Libanonin ja Syyrian Jazirahin kautta Irakiin Persianlahdelle ulottuvan viljavan alueen ala on 400 000–500 000 km² ja väestö nykyään 40–50 miljoonaa. Levantin kohdalla aluetta rajoittaa Syyrian autiomaa ja Välimeri. Alueen ilmasto mahdollisti yksivuotisten siemenkasvien kehittymisen, ja sieltä ovat peräisin myös monet tärkeät kotieläimet.
[muokkaa] Muinainen viljanviljelyalue
Muinainen viljanviljelyalue on tarkkaan ottaen hedelmällisestä puolikuusta pohjoiseen. Se ulottuu keskisestä ja itäisestä Turkista Syyriaan, Libanoniin, Israeliin, Länsi-Jordaniaan, ja Zagros-vuorille Etelä-Iraniin. Tällä alueella kasvoi yksijyvävehnää ja emmervehnää, ja siellä elivät myös monien nykyisten kotieläinten luonnonvaraiset kantamuodot.
Maanviljelys alkoi hedelmällisen puolikuun alueella ensimmäisenä ihmisen historiassa noin 8500 eaa. [1]
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Aiheesta muualla
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Jared Diamond: Tykit, taudit ja teräs, Ihmisen ihmiskuntien kohtalot, s. 107. suom. Kimmo Pietiläinen. Terra Cognita Oy, 2003. 952-5202-56-9.
