Pleistoseeni

Wikipedia
Ohjattu sivulta Pleistoseenikausi
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Systeemi Sarja Alisarja Supervaihe Vaihe Ajoitus 
(miljoonaa
vuotta sitten)
Kvartääri Holoseeni 0–0,0115
Pleistoseeni
Myöhäis-
pleistoseeni		 Taranto Veiksel-jääkausi 0,0115–0,116
Eem-interglasiaali 0,116–0,128
Keski-
pleistoseeni		 Joonia Saale-jääkausi 0,128–0,238
Oostermeer 0,238–0,243
(nimetön) 0,243–0,324
Belvédère 0,324–0,338
(nimetön) 0,338–0,386
Holstein-interglasiaali 0,386–0,418
Elster-jääkausi 0,418–0,465
Cromer-kompleksi eri vaiheita 0,465–0,85
Varhais-
pleistoseeni		 Calabria Bavel-kausi eri vaiheuta 0,85–1,03
Menap eri vaiheita
Waal eri vaiheita
Eburon-jääkausi eri vaiheita
Gela-vaihe Tegelen eri vaiheita 1,80–2,40
pre-Tegelen eri vaiheuta 2,40–2,588
Neogeeni Plioseeni 2,588–5,332
Sinertävä, kylmä kausi, punertava, lämmin kausi.
Unbalanced scales.svg
 Tämän artikkelin tai sen osan on katsottu tarvitsevan asiantuntijan arviota.
Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Mammutti kehittyi pleistoseenikaudella ja hävisi kauden lopulla ehkä osin ilmastonmuutoksen aiheuttamiin kasvillisuusmuutoksiin, ehkä nykyihmisen metsästämänä.

Pleistoseeni on Maan historiassa geologinen aikakausi, joka alkoi noin 2,6 miljoonaa vuotta sitten ja päättyi noin 11 500 vuotta sitten.[1] Pleistoseenikaudelle ovat olleet ominaisia toistuvat jääkaudet ja ihmisen nopea evoluutio ja myös aivan lopussa kiihtyvä kivikautinen kulttuurikehitys. Pleistoseenikaudella eli monia kauden lopussa ja seuraavan kauden alussa sukupuuttoon kuolleita eläimiä, kuten mammutti, mastodontti, sapelihammastiikeri ja jättiläislaiskiainen. Pleistoseeni oli kvartäärikauden ensimmäinen osa, ja sitä seurasi nykyisin jatkuva lämpökausi holoseeni.

Jo plioseenikauden loppupuolella noin 2,75 miljoonaa vuotta sitten Maapallon ilmasto viileni huomattavasti. Lämpötila laski edelleen, ja noin 0,9 miljoonaa vuotta sitten alkoivat keskipleistoseenin suuret jääkaudet. Pleistoseenikauden lopussa päättyivät viime jääkausi ja ihmisen historiassa niin sanottu paleoliittinen kivikausi.

Pleistoseeni ja holoseeni (nykyinen jääkauden jälkeinen lämpökausi) muodostavat yhdessä kvartäärikauden. Välillä oli vallalla jaottelu, jonka mukaan neogeenikausi ulottui pidemmälle ja pleistoseeni on neogeenin kolmas kausi.

Jääkausi päättyi pleistoseenikauden lopussa, ja monet kauden jättiläiseläimet hävisivät sen jälkeen ehkä osin ilmastonmuutosten, osin aikaisempia ihmislajeja kehittyneemmän nykyihmisen metsästämänä. Pleistoseenin ajallinen määritelmä on muuttunut asiasta käydyn pitkän keskustelun jälkeen. Aiemmin sen katsottiin alkaneen 1,8 miljoonaa tai 1,6 miljoonaa vuotta sitten. Vuonna 2009 geologinen yhteisö siirsi pleistoseenin (ja kvartäärikauden) alkukohdan 2,588 miljoonaan vuoteen, aikaan jolloin Maan ilmasto Gela-vaiheen (ja pretegelen-vaiheen) alussa kylmeni ratkaisevasti.[1]

Broom icon.svg
 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: osa nimistöä englanniksi

Sisällysluettelo

Kohti pleistoseenin jääkausia [muokkaa]

Pääartikkeli: Plioseeni
Lämpötilan vaihtelut viimeisen viiden miljoonan vuoden aikana

Merkittävä Maan lämpötilaan vaikuttava tekijä on merivirtojen kierto. Jos päiväntasaajan lähellä on koko Maan kiertävä yhtenäinen merivirta, Maa on lämmin.

Maapalloa viilentävät napojen lähellä pyörivät yhtenäiset kylmät merivirrat ja jäätiköitymiskykyiset mantereet korkeilla leveysasteilla. Maa oli ollut pitkään hyvin lämmin, Englannin leveysasteilla kasvoi trooppisia kasveja. Maa oli alkanut viiletä jo eoseenikaudella mannerliikuntojen takia. Noin 35 miljoonaa vuotta sitten Australia ajautui Etelämantereesta riittävän kauas, jotta leveä, kylmä merivirta saattoi pyöriä Etelämantereen ympäri ja jäähdyttää maapalloa. Noin 14–13 miljoonaa vuotta sitten Afrikka törmäsi Euraasiaan.

Välimeren paikalla silloin ollut Tethysmeri eristyi Atlantista. Tethysmeren sulkeutuminen vei sen kautta kulkeneen lämpimän merivirran kiertämään Afrikan eteläkärjen viileämpien vesien kautta. Tämä käynnisti jäätiköitymisen Etelämantereella. Ilmasto viileni, arot ja savannit levisivät ilmaston kuivumisen takia. Maa viileni edelleen muun muassa Himalajan ja Tiibetin ylängön kohoamisen takia. Noin 6 miljoonaa vuotta sitten hävisivät palmut Keski-Euroopasta. Lämpimällä merivirralla oli vielä kapea reitti Panamankannaksen tienoilla, mutta se alkoi toden teolla supistua 4,5 miljoonaa vuotta sitten. Silti maa oli vielä noin 4 miljoonaa vuotta sitten nykyistä lämpimämpi. Euroopassa oli 4–5 astetta nykyistä lämpimämpää ja Ranskassa kasvoi suosypressejä. Maa koki tilapäisiä viilenemisiä noin 3,3 ja 3,15 miljoonaa vuotta sitten, jolloin Panamankannas näytti hetkeksi sulkeutuvan, mutta avautui uudestaan. Maa ajautui lopullisesti jääkausitilaan noin 2,75 miljoonaa vuotta sitten, kun Panamankannaksen sulkeutuminen muutti maan merivirrat ja Atlantin suolapitoisuuden niin, että Maan akselikallistuman ja radan muutokset saattoivat ohjailla maan lämpötiloja. Jääkausitilassa termohaliinikierto, johon kuuluu pohjoista Eurooppaa lämmittävä Golf-virta, on hyvin herkästi häiriytyvä. Kun Maan ilmasto kylmeni noin 2,75 miljoonaa vuotta sitten, alkoivat kylmät ja kuivat sekä lämpimät ja kosteat kaudet vuorotella säännöllisesti. Laajoilla alueilla metsä ja aro vaihtelivat niin, että viileällä jaksolla oli aroa ja lämpimällä metsää. Noin 0,87 miljoonaa vuotta sitten alkoi Dorst, ensimmäinen 100 000 vuotta kestänyt pitkä jahyvin kylmä jääkausi.

Pleistoseenikauden eläimistö [muokkaa]

Pleistoseenikaudelle oli tyypillistä ihmisen nopea evoluutio. Pleistoseenina eli myös monia myöhemmin sukupuuttoon kuolleita jättimäisiä eläimiä. Kauden päättyessä tapahtui ilmeisesti ihmisen aiheuttama jättimäisten eläinten joukkosukupuutto. Tämä viime jääkauden päättymisen aikainen joukkosukupuutto tapahtui Euroopassa ja Amerikassa ja liittynee nykyihmisen metsästystoimintaan.lähde?

Pleistoseenia edeltävän plioseenikauden lopussa Euroopassa eli Villafrancium-lajisto, joka säilyi pitkälle pleistoseenikaudellekin, vaikka ilmasto viilenikin. Oli kolmivarpaista Hipparion-hevosia, luolaleijonia, alkuhärkiä, norsuja ja niin edelleen. Pleistoseenin muutokset olivat suuria. Nykyisen kaltainen hevonen ilmestyi. Mammutti kehittyi etelänmammutista aromammutiksi ja lopulta villamammutiksi.

Suuria kissaeläimiä eri puolilla maailmaa olivat muun muassa kissaeläimiä hieman alkeellisemman Macharodontinae-suvun sapelihammaskissat Megantereon, Homotherium, Dinobastis ja Smilodon. Dinofelis-sapelihammaskissa eli kauden alussa. Kaudella tulivat kuvaan mukaan nykyaikaisen Felinae-alaheimon kissaeläimet eli muun muassa leopardi, puuma, ilves.

Pleistoseenin Euroopalle oli jäätiköitymisten toistuessa tyypillistä kasvi- ja eläinlajiston harveneminen varsinkin pohjoisesta. Esimerkiksi euroopanvirtahepoa oli vielä viime interglasiaalilla Englannissa, mutta ei enää nykyisellä holoseenilla. Jääkauden väitetään kiihdyttäneen evoluutiota siten, että jääkaudella evoluutiovauhti oli yksi laji puolessa miljoonassa vuodessa, mutta alkuplioseenilla 2 miljoonaa vuotta.lähde? Jääkausia edeltävällä Villafranchium-kaudella eläimistö vaihteli metsä- ja arolajiston välillä. Arokausina oli antilooppeja, hevosia ja gepardeja, metsäkausina peuroja, villisikoja ja karhuja. Tegelen-lämpökaudellaoli etelännorsuja, etruskikarhuja, jättiläishyeenoja. Waal-lämpökaudella oli Englannissa etelännorsuja, ensimmäiset aromammutit, leveäotsahirvi ja niin edelleen. Cromer-lämpökaudella noin 500 000 vuotta sitten oli Englannissa virtahepoja, magotteja, luolakarhuja, jättileijonia, etelännorsuja ja heidelberginihmisiä, joiden kulttuuri oli Abbeville-käsikirveskulttuuri.

Tiglian-lämpökaudella noin 1,5 miljoonaa vuotta sitten oli vielä etruskikarhuja ja ehkä jo Ursus americanus -karhujakin, mutta Waal-lämpökaudella noin miljoona vuotta sitten kehittyneempiä Ursus savini ja Ursus thibetianus ja Ursus americanus -karhuja.

Jääkauden tyypillinen uusi tulokas oli mammutti, ja myskihärkä oli tyypillinen jääkauden laji, joka ilmestyi jo varhaisella Günz-jääkaudella (yli 600 000 vuotta sitten), samoin peura, tunturisopuli, kaulussopuli ja lapinmyyrä. Mindel-jääkaudella 400 000 vuotta sitten tulivat jättiläishirvi, villasarvikuono, ahma, naali ja luolakarhu sekä nykyinen ruskea karhu ja jättiaromammutti. Noin 300 000 vuotta sitten Holstein-kaudella kehittyi luolakarhu Ursus spelaeus. Samoihin aikoihin oli nykyisenlaisia Ursus arctos-karhuja. Tämä nykykarhu lienee eronnut luolakarhun kehityslinjasta 1,5 miljoonaa vuotta sitten Tiglian-kaudella.

Metsäjänis kehittyi Riss-jääkaudella, joka oli alle 300 000 vuotta sitten. Riss-jääkaudella oli mammutteja, villasarvikuonoja, arobiisoneja, arosarvikuonoja sekä muita kylmässä viihtyviä tai pohjoisia lajeja. Ihmisen kulttuuri oli Acheul-käsikirveskulttuuria ja Clacton-levykirveskulttuuria.

Eem-lämpökaudella oli Englannissa virtahepoja, metsänorsuja ja Merckin sarvikuonoja. Jääkarhu näyttää kehittyneen vasta viimeisellä Veiksel-jääkaudella alle 100 000 vuotta sitten. Myskihärkä levisi Uuteen maailmaan vasta viime jääkaudella. Veiksel-jääkaudelle tyypillisiä olivat arobiisoni, mammutti, villasarvikuono, peura, jättiläishirvi, luolakarhu, luolahyeena, luolaleijona ja naali. Veiksel-jääkauden alkupuolinen ihminen oli neandertalinihminen, jääkauden keskivaiheen ja loppuvaiheen ihminen nykyihminen. Nykyihminen saapui Eurooppaan noin 40 000 vuotta sitten.

Amerikassa eli vielä pleistoseenillakin monen metrin korkuisia jättiläislaiskiaisia. Biisoni saapui Amerikkaan Riss-jääkaudella. Pleistoseenikauden lopussa ja holoseenin alussa hävisi monia jättimäisiä eläimiä ihmisen metsästystoiminnan ja ilmastonmuutoksen ja ehkä tautien takia. Ihmisten uskotaan metsästäneen megafaunasta muun muassa mammutit, joiden poikasia sapelihammaskissat söivät. Amerikassa hävisivät mastodontit, jättiläislaiskiaiset ja jättiläisvyötiäiset (glyptodontit Glyptodon). Erityisen paha joukkosukupuutto tapahtui Pohjois-Amerikassa, jossa kamelit ja hevoset hävisivät.

Pleistoseenikauden kasvillisuus [muokkaa]

Kasvilajisto oli pleistoseenilla yleisesti ottaen melko lähellä nykyistä, mutta vaihteli tuntuvasti suurten jääkausiin liittyvien ilmastonvaihtelujen mukana. Monilla alueilla, joilla ei tapahtunut huomattavaa kylmenemistä, tapahtuikin kuivumista, ja joillakin alueilla metsälajisto ja arolajisto vaihtelivat peilikuvamaisesti.[2][3][4][5] Esimerkiksi Alankomaissa kasvoi toisinaan lähes lämpimänlauhkean ilmaston lehtimetsäkasvillisuutta, toisinaan alue oli arktista tundraa. Kylmiksi jääkausiksi lauhkean ilmanalan kasvillisuus pakeni Etelä-Euroopan refugioihin. Cromer-kaudella oli Luoteis-Euroopan kasvilajisto supistunut lähes nykyiselleen. Monet puulajit hävisivät Pohjois- ja Keski-Euroopasta kauden edetessä.[6]

Pleistoseenikauden jako [muokkaa]

Pleistoseenikauden jako perustuu muun muassa merenpohjasta Grönlannin je Etelämantereen jäästä porattuihin näytteisiin, joiden kerrostumista päätellään jääkausijaksot.

Alpeilla jääkaudet menevät Amper-Atter-Biber-Donau-Günz-((Haslach))-Mindel-Riss-Würm. Pohjois-Saksassa ne menevät Prä-Tegelen-(Tegelen)-Eburon-(Waal)-Menap-(Cromer)-Elster-(Holstein) Saale-(Eem)-Weichsel. Lämpimät välikaudet suluissa, kaksoissuluissa joissain tarkasteluissa esiintyvä kausi. Monesti nämä kaudet kytketään suoraan toisiinsa siten, että Eburon vastaa Donauta, Mindel Elsteriä.

Seuraavan pohjalta saa kuvan siitä, miten hajanaisia tiedot ovat eri lähteiden mukaan: Günzin ja Mindelin välissä on joillain alueilla Alpeilla Haslach-jääkausi. Gunz, Haslach ja Mindel muodostavat Deckenin. Deckshotter jakautuu Donauhun ja Biberiin (Menap, Eburon), ja siinä on mukana myös mahdollisesti ylä-Tegelen. Erään oletuksen mukana Weybourne olisi sama kuin Günz.lähde? Ajat "miljoonaa vuotta sitten".

  • Myöhäispleistoseeni 0,126–0,0115 Nykyihminen
  • Keskipleistoseeni 0,781–0,126 Suuret jääkaudet
  • Varhaispleistoseeni 1,806–0,781 Varhaisimmat ihmislajit
Kausi Aika (miljoonaa vuotta sitten)
Holoseeni 0–0,0115
Pleistoseeni Veiksel-jääkausi 0,0115–0,11
Eem-interglasiaali 0,11–0,15
Saale-jääkausi 0,15–0,38
Holstein-interglasiaali 0,38–0,40
Elster-jääkausi 0,40–0,42/0,5?
Cromer-kausi 0,42 (0,5?)–0,85 (0,8?)
Bavel-kausi 0,85–1,07
Menap-jääkausi 1,07–1,20
Waal-lämpökausi 1,20–1,45
Eburon-jääkausi 1,45–1,80 (tai n.1,3–1,6)
Tiglien-lämpö 1,80–2,40
Pretiglien-jääkausi 2,40–2,588 (tai noin 2,3–2,15)
Plioseeni Piacenza (Reuver) 2,588–3,60
Zanclian 3,60–5,332

Jääkausien nimet eri seuduilla [muokkaa]

Eri seutujen jääkausien yhteensovittamisessa on suuria ongelmia varsinkin varhaisten jäätiköitymisten osalta.

Viimeiset jääkaudet ovat

Laaja jäätiköityminen alkoi happi-isotooppivaiheesta MIS22 joka oli noin 900 000 vuotta sitten.

Pleistoseenikauden jääkaudet [muokkaa]

Viimeisimmät jääkaudet [muokkaa]

Jääkausi
numero		 Nimi Alpeilla Nimi Pohjois-Amerikassa Nimi Euroopassa Nimi Britanniassa Interglasiaali/Jääkausi Jakso tuhatta vuotta sitten MIS
        Flanderi
(Flandrian)
holoseeni		 interglasiaali nyt–12 MIS1
1st Würm Wisconsinan Veiksel
(Weichsel)
tai Vistula		 Devensian jääkausi 15–70 MIS2-4
& 5a-d
  Riss-Würm Sangamon Eem Ipswichian interglasiaali 110–130 MIS5e
2s Riss (Riß) Illinoian Saale Gipping eli Wolstonian jääkausi 125–200 MIS6
  Mindel-Riss Yarmouth Holstein Hoxnian monia interglasiaaleja? 200–425 MIS7
3s–6s Mindel Kansan Elster Anglian jääkausi(a) 240–455  
  Günz-Mindel Aftonian   Cromerian, Cromer interglasiaaleja 455–620  
7s Günz Nebraskan Menap (Menapian)? Beestonian? jääkausi 620–680  

Jääkaudet ja happi-isotooppivaiheet [muokkaa]

Huomautuksia ja lisäyksiä: Laajimmat jääkaudet olivat MIS 2, 6 ja 12 lämpimimmät interglasiaalit MIS 1, 5, 9 ja 11.

MIS19 on Cromer-interglasiaali I:ssä, jolloin tapahtui magneettikentän kääntyminen Brunhes-Matuyama noin 0,78 miljoonaa vuotta sitten. Se on kiinnekohta monien moreenien ajoituksessa.

MIS54:stä eteenpäin 1,55 miljoonaa vuotta sitten ilmasto vaihteli kylmästä lämpimään melko lyhyessä jaksossa. Hieman suurempia jäätiköitymisiä alkoi tapahtua MIS36:sta lähtien noin 1,2 miljoonaa vuotta sitten, jolloin alkoi Menap-jääkausi. Ensimmäinen suurjäätiköityminen oli MIS22 0,87 Mvs eli 870 000 vuotta sitten. Pleistoseenin kylmimmät jäätiköitymiset olivat välillä MIS22-MIS12 0,87-0,43 Mvs.

Viimeinen jääkausijakso tarkemmin [muokkaa]

Alla on yritetty tehdä tarkkaa taulukkoa viimeisestä jääkausijaksosta eri puolilla maailmaa.

Tyyppi tuhatta vuotta sitten MIS Pohjois-Eurooppa, Alankomaat Englanti Alpit USA Venäjä Puola
Jää 75-10 2-4d Veiksel Devensian Würm Wisconsinan Varsova Vistula
Lämmin 130-75 5e Eem Ipswichian Riss-Würm Sangamon Mikulino ?
Lämmin 190-130 6 Saale/Warthe Wolstonian Riss (myöhäinen) Illinoian (myöh) Dnepr/Moscow ?
Lämmin 250-190 7 Saale/Drenthe väli Wolstonian ? Illinoian (myöh) Dnepr/Odintsovo ?
Kylmä 300-250 8 Saale/Drenthe Wolstonian Varh Riss tai Mindel? Illinoian (varh) Dnepr/Dnepr ?
Lämmin 340-300 9 Holstein-interglasiaali:Domnitz/Wacken Hoxnian Varh Riss tai Mindel? Pre-Illinoian Dnepr/Romny ?
Jää (pieni) 350-340 10 Holstein-interglasiaali:Fühne/Mehleck-jäätiköityminen Hoxnian Esi-Riss? Pre-Illinoian A Pronya ?
Lämmin 430-350 11 Holstein-interglasiaali:Holstein(varsinainen)/Muldsberg Hoxnian Esi-Riss? Pre-Illinoian A (Blanco?) Likhvin ?
Laaja jää 480-430 12 Elster-jääkausi:Elster 1 Anglian Myöh Mindel/Don? Pre-Illinoian B Oka ?
Lämmin 510-480 13 Elster/välikausi:Elster 1/2 Cromer Myöh Mindel/Don? Pre-Illinoian B/C lämpö Oka ?
Jää 560-510 14 Elster/välikausi:Elster 2 Cromer Varh Mindel/Don? Pre-Illinoian C Oka ?
Lämmin 630-560 15 *Cromer IV(Noordbergum) Cromer IV ? Pre-Illinoian D/C väli Berezinai (Esi-Oka) ?
Jäätikkö, laaja 690-630 16 Cromer Jäätikkö Glacial C, Don(ian) Happisburgh Günz Pre-Illinoian D Berezinai (Esi-Oka ?
Lämmin 720-690 17 Cromer interglasiaali interglacial III (Rosmalen) öö ? Pre-Illinoian D/E välikausi Berezinai (Esi-Oka ?
Jää 780-720 18 Cromer jäätiköityminen Glacial B Donau öö ? Pre-Illinoian E jääkausi Berezinai (Esi-Oka ?
Lämmin 780-720 19 Cromer interglasiaali II (Westerhoven) öö ? Pre-Illinoian E/F välikausi Berezinai (Esi-Oka ?
Jää 780-720 20 Cromer Glacial A (Helme) öö Varhainen Günz Pre-Illinoian F jääkausi Berezinai (Esi-Oka ?
Lämmin 850(?)-780 21 Cromer Interglasiaali 1 (Astern, Waardenburg) ? ? Pre-Illinoian F/G välikausi Berezinai (Esi-Oka ?
Jää 900-850(?) 22 Bavelian/Dorst ? ? Pre-Illinoian G jääkausi ? ?
Lämmin (?) ? Bavelian/Leerdam ? ? ? ? ?
Jää (?) ? Bavelian/Linge ? ? ? ? ?
Lämmin (?) ? Bavelian/Bavel ? ? ? ? ?
Jää/Lämmin 1200-1070 ? Menapian Günz Nebraskan Menap ? ?
Lämmin (?) ? Waalian ? ? ? ? ?
Jää (?) ? Eburonian ? ? ? ? ?
Lämmin (?) ? Eburonian ? ? ? ? ?
Jää/Lämmin (?) ? Eburonian Eburon-Weybourne=Donau? ? Pre-Illinoian H ? ?
Lämmin (?) ? Eburonian Beestonian? ? ? ? ?
Jää (?) ? Eburonian Beestonian ? Pre-Illinoian I ? ?
Lämmin (?) ? Tiglian C5-6 Pastonian ? ? ? ?
Jää (1600?) ? Tiglian C-4C Pre-Pastonian/Baventian ? ? ? ?
Lämmin (?) ? Tiglian C1-4B Bramertonian/Antian ? ? ? ?
Jää (?) ? Tiglian B Thurnian ? Pre-Illinoian J ? ?
Lämmin (?) 103? Tiglian A Ludhamian ? ? ? ?
Kylmä, jäätiköitä Alpeilla? n. 2200-2700 104 Praetiglian/Prätegelen/Biber/Bieber?/Brüggen Pre-Ludhamian ? ? ? ?
Lämmin (?) ? Plioseeni/Reuverian ? ? ? ? ?
Viileä 2500 ? Plioseeni? Waltonian, Red Crag ? ? ? ?
  • Jääkausi: kausi, jolloin on jäätiköitä tai jäätiköt ovat nykyistä laajemmat.
  • Interglasiaali: jääkausien välillä oleva jäätön kausi.
  • Interstadiaali: jääkauden jäätiköitymisten keskellä oleva lämpimähkö kausi.
  • Jäätiköityminen: jääkauden kausi, jolloin jäätikkö on laajana.
  • Intervalli: lyhyt, matala lämpeneminen.


Kirjallisuutta [muokkaa]

  • The Dawn of The Quaternary, Th. van Kolfschoten, P.L. Gibbard, 1996, englanniksi

Lähteet [muokkaa]

Viitteet [muokkaa]

  1. ↑ a b Formal stratigraphical definitioniin sanottu International Commission on Stratigraphy, Subcommission on Quaternary Stratigraphy
  2. ↑ The Cambridge encyclopedia of archaeology, Exec. editor Candida Hunt, ISBN 0 521 22989 8, s. 54, 55 ja 104.
  3. ↑ Pubs.usgs.gov
  4. ↑ Ruddiman 2008, s. 198, 199.
  5. ↑ Eronen 1991
  6. ↑ Katherine J Willis and Karl J Niklas: The role of Quaternary environmental change in plant macroevolution: the exception or the rule?

Aiheesta muualla [muokkaa]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pleistoseeni.
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pleistoseeni&oldid=12801847