Arthur Thesleff
Arthur Thesleff (5. maaliskuuta 1871 Viipuri – 17. joulukuuta 1920 Tukholma) oli suomalainen kasvitieteilijä ja mustalaisten kielen ja tapojen tutkija. Thesleff perusti myös Colonia Finlandesa -nimisen utopiasiirtokunnan Argentiinan Misiones-maakuntaan 1906 ja toimi sen ensimmäisenä johtajana.
Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Thesleffin vanhemmat olivat eversti Fredrik Wilhelm Thesleff ja Olga Maria Thesleff. Hän pääsi ylioppilaaksi 1890 ja ryhtyi opiskelemaan kasvitiedettä. Thesleff julkaisi ensimmäisen tieteellisen tutkimuksensa Suomen syömäkelpoisista sienistä vuonna 1893. Kiertäessään metsissä tutkimassa sieniä hän joutui tekemisiin mustalaisten kanssa ja kiinnostui heidän kielestään, tavoistaan ja elämästään.
Vuonna 1896 Thesleff sai Suomen mustalaiskysymystä tutkivalta valtion komitealta tehtäväkseen tutkia mustalaisten asemaa Unkarissa ja Balkanin maissa. Tehdessään kenttätutkimuksiaan Thesleff kiersi mustalaisryhmien mukana Suomessa ja Ruotsissa sekä teki myös lyhyempiä vastaavia tutkimusmatkoja Venäjälle, Unkariin ja Puolaan. Thesleff luovutti ensimmäiset kenttätutkimustensa tulokset Suomen Maantieteelliselle seuralle 1898, ja vuonna 1900 Thesleff julkaisi tutkimustensa yhteenvedon ja toimenpidesuositukset komitean julkaisemassa raportissa.
Raportissa Thesleff suositteli mustalaisten vähittäistä assimilointia valtaväestöön pitkäaikaisella valtion ohjelmalla. Mustalaisten maahantulo ulkomailta Suomeen oli kiellettävä lainsäädännöllä, ja Suomessa jo asuvat mustalaiset oli rekisteröitävä ja pakotettava asettumaan paikoilleen. Thesleff suositteli mustalaislapsien sijoittamista 7-vuotiaina lastenkoteihin, joissa he olisivat sen jälkeen tekemisissä vain valtaväestön edustajien kanssa ja oppisivat jonkin käytännön ammatin. Thesleff vastusti kuitenkin jyrkästi mustalaisten pakkosterilointia, koska hän uskoi, että hänen suosittelemansa ohjelma tuottaisi hyviä tuloksia. Raportin ansiosta Thesleffiä alettiin pitää mustalaiskysymyksen asiantuntijana. Muutettuaan Ruotsiin 1904 Thesleff piti siellä useita luentoja mustalaiskysymyksestä ja antoi myös haastatteluja lehdille.
Thesleff oli aatelissäädyssä edustaja valtiopäivillä 1900.[1]
Vuonna 1906 Thesleff oli perustamassa Colonia Finlandesa -nimistä utopiasiirtokuntaa Argentiinan koillisosassa sijaitsevaan Misiones-maakuntaan ja toimi siirtokunnan ensimmäisenä johtajana vuoteen 1909 saakka. Siirtokunta-ajatuksen taustalla oli joukko suomenruotsalaisia aktivistipiirejä lähellä olleita nuoria miehiä, kuten Herman Gummerus, J. N. Reuter ja E. A. Fabritius, jotka halusivat siirtyä pois Suomesta Venäjän sortotoimia pakoon. Siirtokunta aiottiin aluksi perustaa muun muassa Etelä-Afrikkaan, mutta Tukholmassa perustajaryhmä tapasi Argentiinan valtion siirtolaisvärväreitä ja päätti 1905 lähettää Thesleffin johtaman tutkimuskomission Argentiinaan. Tällä tutustumismatkalla Patagoniassa sijainnut alue ei vastannut ryhmän odotuksia, mutta Misionesista tarjottu alue vaikutti Thesleffin mielestä hedelmälliseltä ja lupaavalta, joten siirtokunta päätettiin perustaa sinne.
Siirtokunta joutui kuitenkin heti vaikeuksiin, sillä alueen maaperä oli todellisuudessa kivistä ja köyhää, ja maanviljely onnistui vain kaskeamalla joka vuosi uusi alue koskematonta aarniometsää. Ensimmäinen siirtolaisryhmästä, 112 miestä ja 19 naista, joka matkusti Thesleffin kanssa Argentiinaan 1906, oli valtaosa (90 %) suomenruotsalaisia, ja he edustivat pääosin kaupungissa asuneita ylempiä yhteiskuntaluokkia. Nämä siirtolaiset pitivät Argentiinaa uutena Eldoradona, jossa heillä oli mahdollisuus rikastua nopeasti vähällä vaivalla. Todellisten olosuhteiden paljastuttua ensimmäisistä siirtolaisista suurin osa joko lähti pois siirtokunnasta tai sitten köyhtyi ja alkoholisoitui. Myöhemmin 1920-luvulla saapui uusia suomenkielisiä siirtolaisia lähinnä Itä-Suomesta. Nämä tulokkaat olivat tottuneet raskaaseen työhön, ja siirtokunta elpyikin joksikin aikaa 1920- ja 1930-luvulla, kun siellä viljeltiin ensin tupakkaa ja sitten mate-juoman aineksena käytettyä yerbaa.
Palattuaan Argentiinasta Thesleff asettui 1910 Ruotsiin, jossa hän vietti loppuelämänsä. Vuonna 1912 Thesleff julkaisi Tukholman alamaailman käyttämästä slangista tekemänsä tutkimuksen. Taloudelliset vaikeudet ja liiallinen alkoholinkäyttö johtivat Thesleffin lopulta tekemään itsemurhan joulukuussa 1920.
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Finlands förnämsta ätliga svampar. 1893
- Svampjättar. 1893
- Finska trädjättar. 1893
- Dynbildningar i Östra Finland. 1894
- Pietet för träden. 1898
- Zigenarne. 1898
- Wörterbuch des Dialekts der Finnländischen Zigeuner. Finska vetenskapssocieteten 1902
- Prospekt öfver en tillärnad finsk-svensk koloni i Territoriet Misiones af republiken Argentina : iakttagelser från Territoriet Misiones i republiken Argentina. 1906
- Iakttagelser från Territoriet Misiones i republiken Argentina. 1907
- Stockholms förbrytarspråk och lägre slang 1910-1912. Albert Bonnier, Stockholm 1912
- Studier öfver basidsvampfloran i sydöstra Finland med hänsyn till dess sammansättning, fysiognomi, fenologi och ekologi. Finska vetenskapssocieteten 1920
- Bibliska naturbilder : posthumt manuskript. Schildt 1921
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Thesleffin henkilötiedot
- Norma Montesino: The Gypsy Question and the Gypsy expert in Sweden (Arkistoitu – Internet Archive)
- Colonia Finlandesan historiaa (kuollut linkki) (arkistoitu versio)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Förteckning öfver Finlands till landtdagen i Helsingfors år 1900 församlade Ridderskap och Adel. Protokoll förda hos Finlands Ridderskap och Adel vid Landtdagen år 1900. Tredje häftet. Helsingfors: Helsingfors Centraltryckeri, 1900, ss. 1117-1125.
| ||||||||||||||||||
