Antiprotoni
Wikipedia
| Antiprotoni | |
|---|---|
| Rakenne | Antibaryoni (2 anti-u-kvarkkia ja 1 anti-d-kvarkki) |
| Perhe | Fermioni |
| Ryhmä | Hadroni |
| Vuorovaikutus | Vahva vuorovaik. Heikko vuorovaik. Sähkömagn. vuorovaik. Gravitaatio |
| Hiukkanen | Protoni |
| Symboli | p |
| Massa | 938,272013(23) MeV/c2 |
| Sähkövaraus | -1 e |
| Spin | 1/2 |
Antiprotoni (p) on protonin antihiukkanen eli se on antimateriaa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Ominaisuudet
Se koostuu kahdesta anti-u-kvarkista ja yhdestä anti-d-kvarkista. Antiprotonilla on sama massa ja sama spin-luku kuin protonilla, mutta vastakkainen sähkövaraus. Antiprotoni on stabiili, mutta sen törmätessä protoniin tapahtuu annihilaatio.
[muokkaa] Löytäminen ja tutkimus
Antiprotonin löysivät kalifornialaisen Berkeleyn yliopiston tutkijat Emilio Gino Segrè ja Owen Chamberlain 1955 Bevatron-kiihdyttimellä.[1] Löydöstään he saivat Nobelin fysiikanpalkinnon 1959. Reaktio, jossa antiprotoni ensimmäistä kertaa havaittiin, on muotoa [2]
,
missä siis
on protoni ja
on antiprotoni.
Keinotekoisesti antiprotoneita tuotetaan Fermilabin Tevatronissa, jossa niitä törmäytetään protoneihin jopa 1,96 TeV:n törmäysenergialla.
[muokkaa] Viitteet
- ↑ Mauro Dardo: Nobel laureates and twentieth-century physics, s. 269. Cambridge University Press, 2004. ISBN 9780521540087. Google book (limited preview). (englanniksi)
- ↑ David Griffths: Introduction To Elementary Particles, s. 31. Wiley, 1987. ISBN 0-471-60386-4. (englanniksi)
Sivulta puuttuu
,