Dyyni (kirjasarja)
Wikipedia
Dyyni on Frank Herbertin (1920–1986) kirjoittama scifiromaanien sarja, jonka tapahtumapaikkana on avaruudessa sijaitseva galaktinen sivilisaatio. Alkuperäisen Dyynin pohjajuonena on päähenkilön, Paul Atreidesin nousu uudeksi messiaaksi ja galaktisen imperiumin keisariksi.
Kirjan ympäristö on kuin tähtienväliseen tulevaisuuteen siirretty keskiaika, jossa paikalliset suvut, "kolme huonetta" – Atreidesien, Harkonnenien sekä Corrinon huoneet taistelevat keskenään juonitellen ja salaliittoja solmien.
Pääasiallisin taistelun syy on ainoastaan Arrakis-planeetan hiekkaerämaasta saatava kallisarvoinen mauste (melange), joka mahdollistaa avaruuslentojen lentäjien suunnistuksen ja sivuvaikutuksena pidentää ikää ja antaa henkisiä kykyjä. Mausteen kerääminen aavikoiden pinnan alta on vaarallista, sillä aavikoilla on jättimäisiä, vaarallisia hiekkamatoja. Ainoastaan planeetan alkuperäisasukkaat fremenit kykenevät selviytymään ja elämään aavikolla. Yhteiskunta on rakennettu kiltojen ja salaseurojen varaan. Esimerkiksi muista ihmisistä lajillisesti ja mausteen käytön vuoksi etääntynyt avaruuskilta hallitsee avaruusmatkustusta.
Ensimmäinen Dyyni-sarjan kirja Dyyni ilmestyi vuonna 1965. Se on suomennettu kolmiosaisena. Sitä pidetään laajalti sarjan parhaana osana.[1] Lisäksi on suomennettu Dyynin messias (Dune Messiah, 1969). Sen jälkeen ilmestyivät Children of Dune (1976), God Emperor of Dune (1981), Heretics of Dune (1984) sekä Chapterhouse Dune (1985). Suomeksi kuusiosaisesta sarjasta on julkaistu vain kaksi ensimmäistä osaa.
Frank Herbertin poika Brian Herbert on kirjoittanut Kevin J. Andersonin kanssa lisää teoksia tähän sarjaan. Herbertin ja Andersonin teokset muodostavat kaksi trilogiaa, joista ensimmäinen, Prelude to Dune, käsitteli tapahtumia juuri ennen Frank Herbertin kirjoja. Dune: House Atreides (1999), Dune: House Harkonnen (2000) ja Dune: House Corrino (2001) kertovat muun muassa miksi Atreidesit saivat Arrakis-planeetan haltuunsa (alkuperäinen Dyyni alkaa, kun Atreidesit saapuvat planeetalle). Toinen trilogia, Legends of Dune, käsittelee varhaisempia tapahtumia, joihin alkuperäisissä kirjoissa on viitattu legendoina. Trilogiaan kuuluvat teokset Dune: The Butlerian Jihad (2002), Dune: The Machine Crusade (2003) ja Dune: The Battle of Corrin (2004).
Niin ikään Brian Herbertin ja Kevin Andersonin kirjoittamat Hunters of Dune (2006) ja Sandworms of Dune (2007) perustuvat Frank Herbertin keskeneräisiin suunnitelmiin kirjasarjan jatkosta[2]. Ne jatkavat tapahtumia siitä, mihin Chapterhouse Dune jää. Sarjaa on tämänkin jälkeen aikomus jatkaa eteenpäin.[3]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Yleistä
Dyyniä pidetään eräänä tieteiskirjallisuuden klassikoista. Se on innoittanut myös useita muita scifi-teoksia. Esimerkiksi aavikkoplaneetta Arrakis on esimerkiksi ollut esikuvana Tähtien sodan Tatooine-planeetalle.
Frank Herbert kirjoitti Dyyniä kuusi vuotta. Kirjan pohja-ajatuksena oli Frank Herbertin suunnittelema, mutta julkaisemattomaksi jäänyt artikkeli They Stopped the Moving Sands, jossa hiekkadyyni pysäytettiin sitovan kasvillisuuden avulla. Herbert kirjoitti Dyynin ensin Analog-lehteä varten ja muunnellun version kirjaksi. 1960-luvulla USA:ssa monet suuret kustantajat eivät kuitenkaan suostuneet Dyyniä julkaisemaan. Dyyni voitti Nebula-palkinnon vuonna 1965 ja seuraavana vuonna Hugo-palkinnon. Vaikka teosta kiiteltiin, se ei ollut järin suuri myyntimenestys tieteisromaaniksi.
Dyynissä tulee esille kirjailijan tekninen kekseliäisyys, mutta teoksessa kuvataan silti pääosin ihmiseen liittyviä ilmiöitä. Herbertillä on Dyynissä kyky koota lukemattomista eri elementeistä uskottavan tuntuinen mielikuvitusmaailma, jossa uskonnolla, parapsykologialla ja mystiikallakin on osansa. Herbertin luoman maailman tarkkuus ja yksityiskohtaisuus oli aikoinaan omaa luokkaansa, ja tuo mieleen fantasiakirjan Taru sormusten herrasta. Juoni on mutkikas ja taidokkaasti rakennettu, ja käyttää hyväkseen mytologiaa ja historiaa. Galaktisen imperiumin rakenne muistuttaa muinaista Roomaa ja keskiajan feodaaliyhteiskuntia. Dyyni oli ensimmäisiä scifi-romaaneja, joissa teknisten ja tieteellisten ideoiden lisäksi oli hyvin toimiva juoni ja vahvat henkilöhahmot. Tekniikka ei ole pääosassa, mitä selitetään ihmisten ihmisten muinaisella jihadilla tekoälyjä vastaan. Tietokoneiden paikan ottavat neuvonantajina toimivat, samalla loogisuudella ja tehokkuudella ajattelevat ihmiset.
Herbert popularisoi Dyynissä monia tieteitä, ja Dyyni-kirjasarja oli ensimmäisiä tieteiskirjoja, joissa käsiteltiin ekologiaa ja ihmisen selviytymistä ankarassa ympäristössä, aavikoituneella Arrakis-planeetalla. Kirjassa tulee esille uskonnon, politiikan ja vallan kietoutuminen toisiinsa, äärimmäinen valta, salaliitot ja poliittinen juonittelu[4]. Herbertin tekstissä esiintyvät uskonnolliset kultit, messiaanisuus ja pyhä sota. Joidenkin lukijoiden mielestä Dyynissä on useita kerroksia, jotka avautuvat sipulin tavoin eri lukukerroilla. Dyynin heikkouksina on pidetty kirjan paikoittaista vaikeaselkoisuutta ja henkilöhahmojen, esimerkiksi Paulin ja Jessican liiallista täydellisyyttä. Myös Harkonnenien ja Atreidesien välinen hyvän ja pahan taistelu on koettu liian mustavalkoisena. Sen sijaan aavikon alkuasukkaat fremenit ovat tässä suhteessa jo häilyvämpiä.
[muokkaa] Romaanien maailma
Kirjojen nimi viittaa Arrakis-planeettaa peittävään aavikkoon. Hiekkaerämaan syvyyksissä elävät valtavat hiekkamadot synnyttävät kallisarvoista rohtoa, jota syntyy ainoastaan tällä planeetalla. Rohto on euforisen olon tuottava hallusinogeeni, joka myös jatkuvasti nautittuna pidentää ikää sekä antaa käyttäjälle telepaattisia kykyjä. Rohdon avulla avaruusmatkailun navigaattorit näkevät koko ympäröivän avaruuden. Tästä syystä Arrakis-planeettaa hallinnoivalla taholla on monopoli universumin arvokkaimpaan raaka-aineresurssiin.
[muokkaa] Romaanien juoni
[muokkaa] Dyyni
Ensimmäisen kirjan alussa Caladanissa asuva Atreidesin suku on juuri saanut hallintaansa Arrakis-planeetan rohtovaroineen, joita muut aatelishuoneet haluaisivat myös kontrolloida. Aavikkoisen Arrakis-planeetan hallitsijaksi määrätty Atreidesin herttua Leto Atreides sekä hänen poikansa Paul joutuvat Harkonnenien vallankaappausyrityksen kohteeksi. Yksin kukaan suvuista ei kuitenkaan kykene toteuttamaan vallankaappausaietta, joten Harkonnenit liittoutuvat imperiumia hallitsevan Corrinon huoneen kanssa, jotka Harkonnenit kuitenkin pettävät myöhemmin. Hallitsija Leto joutuu salamurhajuonen uhriksi ja tekee itsemurhan puremalla rikki kavaltajansa, suvun lääkärin Yuehin asentaman syanidihampaan. Hänen poikansa Paul sekä tämän äiti, Leton jalkavaimo Jessica pakenevat erämaahan, jossa heidän uskotaan kuolleen. Harkonnenien huone palaa valtaan Arrakiksella.
Paul sekä Jessica Atreides selviytyvät erämaassa planeetan alkuperäiskansan, salaperäisten fremenien avulla, joilla on jatkuvasta rohdon nauttimisesta siniset silmänvalkuaiset. Fremenit ovat uskonnollisia ja odottavat ennustetun messiaan tulemista, josta on tuleva heidän hallitsijansa, joka vapauttaa heidät vuosituhansien riistosta. Uutta messiasta kutsutaan nimellä Muad'Dib. Legendat messiaasta ovat itse asiassa Bene Gesserit -sisaruskunnan viljelemää propagandaa. Järjestön kouluttama Jessica pystyy käyttämään koulutuksensa pohjalta taruja hyväkseen voittaakseen fremenien luottamuksen ja pelastaakseen itsensä sekä poikansa.
Epäluuloinen alkuperäisasukas haastaa Paulin kaksintaisteluun. Taisteluparinsa surmattuaan Paul saa fremenien perinteiden mukaan huolehdittavakseen miehen vaimon, Harahin, ja lapset. Äiti ja poika onnistuvat vakuuttamaan fremenien johtajan Stilgarin. Paul alkaa nauttia rohtoa, jolla on hyvin kauaskantoiset seuraukset Paulille. Rohdon nauttimisen myötä Paul muuttuu, ja hänestä tulee fremenien tarinoiden messias Muad'Dib. Hän tapaa fremeninaisen Chanin, johon rakastuu. He saavat kaksoset, pojan ja tytön.
[muokkaa] Dyynin messias
Viimein Paul, fremenien messias, kokoaa sotajoukkonsa johtaen heidät hyökkäykseen Harkonnenien vallassa olevaa palatsia vastaan. Paul, Muab´Dib, voittaa taistelun ja syöksee Harkonnien vallasta. Hän avioituu poliittisista syistä keisarillisen prinsessan, Irulanin, kanssa. Chani jää Paulin rakastamaksi jalkavaimoksi – samoin kuin Paulin äiti Jessica oli pojan isän Leton jalkavaimo.
Kirjan lopussa Paul menee yksin erämaahan kuolemaan huomattuaan, ettei Muad'Dib johtaisikaan uskollisia fremeneita vapauteen. Hän tuntee pettäneensä alkuperäiskansan ja ansainneensa kuoleman.
[muokkaa] Children of Dune
Paul Atreidesin kaksi lasta Leto ja Ghamina ovat saaneet Paulilta perinnökseen voimia, jotka myllertävät valtaapitävän Atreidesin huonetta. Ghamina on fremeniäitinsä, Paulin vaimon Chanin, kaltainen ulkoisesti kuin sisäisestikin. Leto on taas Paulin kaltainen, tuntien että hänen elämällään on jokin merkittävä tarkoitus.
Prinsessa Alia Atreides on Paulin nuorempi sisko, joka janoaa valtaa Atreidesin huoneessa. Alialla ei ole samantasoisia henkisiä voimia kuin Letolla tai Ghaminalla ja on syystä katkera. Alia tuntee muuttuvansa enemmän äitinsä Jessican kaltaiseksi noidaksi kuin ihmiseksi. Hän tuntee kahden voiman taistelevan hänessä, eikä pelkää pahemman voimista olevan saamassa hänestä yliotetta. Juuri tämä voima haluaisi tappaa Leton siskon Ghaminan.
Bene Gesseritin sukua kutsutaan noidiksi. Fremenit kutsuvat lady Jessicaa CoanTeeniksi: "the female death spirit that walks without feet", naispuolinen kuoleman henki, joka kulkee ilman korkeuksia.
Leto tekee päätöksen ja pakenee erämaahan, jossa rohdon myötä hän saa lisää yliluonnollisia voimia. Samalla hänen ihonsa alkaa muuttua, ja Leto muistaa jostain kuulemansa sanat: ”Ihoni ei ole minun ihoni”.
Kaduilla liikkuvan verhoutuneen henkilön arvellaan olevan kuollut Muad'Dib Paul Atreides. Viimein katkera Paul kohtaa poikansa, juuri sellaisen sankarin, jollaiseksi hänen itsensä piti tulla, kaikkien näiden vaiheiden jälkeen.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ esim. Hinkkanen, Juhani (toim.): Science fiction. Helsinki: Kirjastopalvelu, 1990.
- ↑ Anderson, Kevin J.: Conspiracy Theories Dune 7 Blog. 16.12.2005. Viitattu 13.7.2008. (englanniksi)
- ↑ Anderson, Kevin J.: Various updates Sandworms of Dune Blog. 23.3.2007. Viitattu 13.7.2008. (englanniksi)
- ↑ Been There and Dune It UGO.com. 30.8.2007. (englanniksi)
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Herbert, Frank: Dyyni. Ensimmäinen osa: Dyyni. (Dune, 1965.) Suomentanut Anja Toivonen. Suomennoksen tarkistanut Ari Koskinen. Sci-fi-sarja. 2. painos 1984. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1982. ISBN 951-0-11376-X.
- Herbert, Frank: Dyyni. Toinen osa: Muad’Dib. (Dune, 1965.) Suomentanut Anja Toivonen. Suomennoksen tarkistanut Ari Koskinen. Sci-fi-sarja. 2. painos 1984. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1983. ISBN 951-0-11575-4.
- Herbert, Frank: Dyyni. Kolmas osa: Profeetta. (Dune, 1965.) Suomentanut Anja Toivonen. Suomennoksen tarkistanut Ari Koskinen. Sci-fi-sarja. 2. painos 1984. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1983. ISBN 951-0-11994-6.
