Eugénie (Ranskan keisarinna)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Keisarinna Eugénie, Franz Xaver Winterhalterin maalaama virallinen muotokuva vuodelta 1853.

Eugénie, kreivitär de Teba (alkujaan Eugénia María de Montijo de Guzmán; 5. toukokuuta 1826 Granada, Espanja11. heinäkuuta 1920 Madrid)[1] oli Ranskan keisari Napoleon III:n puoliso ja Ranskan keisarinna. Hänellä oli miehensä hallituskautena suuri vaikutusvalta Ranskan ulkopolitiikkaan ja hän toimi kolmesti sijaishallitsijana keisarin poissaollessa.

Eugénien vanhemmat olivat espanjalainen kreivi de Montijo ja Espanjaan asettunutta skotlantilaitaustaista sukua ollut Maria Manuela Kirkpatrick of Closeburn. Hän itse peri Teban kreivittären arvon.[2] Hänen isänsä taisteli Napoleonin joukkojen puolella tämän Espanjan sotaretkellä.[1] Isän kuoltua vuonna 1839 Eugénie asui äitinsä kanssa pääasiassa Ranskassa ja Englannissa.[2] Hän muutti Pariisiin Louis-Napoleon Bonaparten tultua Ranskan presidentiksi joulukuussa 1848[1] ja onnistui tekemään tähän vaikutuksen kauniilla ulkonäöllään. Presidentti päätti vastoin ministeriensä neuvoa avioitua nuoren espanjattaren kanssa. Louis Napoleon julistautui Ranskan keisariksi (nimellä Napoleon III) 2. joulukuuta 1852 ja parin vihkiminen tapahtui 30. tammikuuta 1853. Kruununprinssi Napoléon Eugène Louis Bonaparte syntyi maaliskuussa 1856.[2]

Eugénie toimi kolmesti sijaishallitsijana miehensä ollessa estynyt hoitamaan tehtäviään: keisarin ollessa sotimassa Italiassa vuonna 1859, matkalla Algeriassa vuonna 1865 ja johtaessa sotatoimia Ranskan–Saksan sodan aikana vuonna 1870.[2][1] Eugénien on arveltu vaikuttaneen Napoleon III:n päätökseen aloittaa sotaretki Meksikoon vuonna 1861. Vakaumuksellisena katolisena hän kannatti ultramontanismia ja vastusti Napoleonin tukea Italian yhdistymiselle, koska se johti paavin maallisen vallan vähenemiseen.[1] Mahdollisesti hänen vaikutuksestaan Ranska miehittikin Napoleon III:n kaudella pitkään Roomaa suojellakseen Kirkkovaltiota. Keisarinna osallistui useasti myös Ranskan ministerineuvoston kokouksiin.[2]

Espanjalaisen syntyperänsä vuoksi Eugénie vastusti erityisen voimakkaasti preussilaisen ruhtinaan asettamista Espanjan valtaistuimelle vuoden 1870 kiistassa, joka johti sodan syttymiseen Ranskan ja Preussin välille.[1] Miehensä lähdettyä johtamaan sotatoimia hän toimi 23. heinäkuuta alkaen sijaishallitsijana ja nimitti Émile Ollivierin eron jälkeen kreivi Palikaon pääministeriksi.[2] Sedanin tappion ja keisarin antautumisen jälkeen Ranska julistettiin tasavallaksi, joten Eugénie pakeni Pariisista illalla 4. syyskuuta ja matkusti kolme päivää myöhemmin Deauvillen satamasta Englantiin.[2]

Englannissa Eugénie asettui asumaan Chislehurstiin lähelle Lontoota. Valtansa menettänyt Napoleon III muutti sinne vaimonsa perässä vapauduttuaan sotavankeudesta maaliskuussa 1871. Napoleon kuoli maanpaossa tammikuussa 1873, minkä jälkeen Eugénie pyrki yhteistyössä Ranskan bonapartistien kanssa saamaan poikansa valtaistuimelle. Hankkeen huonosta menestyksestä huolimatta entisen keisarinnan ja kruununprinssin matkat manner-Euroopassa herättivät huomiota ja huolta tasavaltaisessa Ranskassa. Suunnitelmat kariutuivat lopullisesti kruununprinssi Louis Bonaparten kaaduttua heinäkuussa 1879 zulu-sodassa Etelä-Afrikassa. Tämän jälkeen Eugénie luopui poliittisista pyrinnöistään ja asui loppuikänsä Englannissa.[2] Hän kuoli 94-vuotiaana vuonna 1920 synnyinmaassaan Espanjassa.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Eugénie (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 4.8.2013.
  2. a b c d e f g h Nordisk familjebok (1907), s. 1041–1042 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 4.8.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]