Jeanne d’Arc

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jeanne d’Arc
Joan of arc miniature graded.jpg
Syntynyt 6. tammikuuta 1412
Domrémy, Ranska
Kuollut 30. toukokuuta 1431 (19 vuotta)
Rouen, Ranska
Kansallisuus ranskalainen
Lempinimet Orléansin neitsyt
Jeanne d’Arcin nimikirjoitus.

Jeanne d’Arc eli Orléansin neitsyt (La Pucelle d’Orléans) (6. tammikuuta 141230. toukokuuta 1431) on Ranskan kansallissankari ja katolisen kirkon pyhimys.

Jeanne d’Arcin ulkonäöstä ei ole hänen elinajaltaan säilynyt tietoa, joten kaikki häntä esittävät patsaat ja maalaukset ovat taiteilijat tehneet oman mielikuvituksensa mukaan.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lapsuus ja Orléansin vapautus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jeanne syntyi pienessä Domrémyn kylässä Ranskassa. Hänen vanhempansa olivat maanviljelijöitä, ja siksi hän ei saanut lapsena paljonkaan koulutusta. Hän ei lyhyen elämänsä aikana oppinut kirjoittamaan tai lukemaan, mutta osasi monia pyhimystarinoita, joita oli kuullut uskonnolliselta äidiltään. Jeanne oli lapsena uskonnollinen ja vakava. Hänen elämänsä mullistui hänen ollessaan 13-vuotias, kun hän alkoi kuulla ääniä. Hänen mukaansa Pyhä Katariina, Pyhä Margareta ja arkkienkeli Mikael kutsuivat häntä ja pyysivät häntä vapauttamaan Ranskan maahan tunkeutuneista englantilaisista (satavuotinen sota).[1] Hän päätti lähteä tapaamaan itse prinssi Kaarlea, mutta matka ei ollut helppo. Jeanne sai kuitenkin vakuutettua prinssin tehtävästään pelastaa Ranska. Kaarle antoi Jeannen johtoon yhden joukko-osaston, ja Jeanne pystyi kuin ihmeen kaupalla valloittamaan englantilaisten valtaaman Orléansin kaupungin takaisin Ranskalle (Orléansin piiritys). Pian Jeanne pystyi jo vapauttamaan Loiren itärannan takaisin ranskalaisille.

Jeannen mukaan ennen riemuvoittoja hänelle oli ilmestynyt pyhä Mikael, joka oli vaatinut häntä kruunaamaan Kaarlen Ranskan kuninkaaksi Reimsissä. Voittojensa jälkeen Jeanne lähti Kaarlen ja vartiomiesten kanssa Reimsiin, missä Kaarle VII kruunattiin Ranskan kuninkaaksi 17. kesäkuuta 1429.

Jeannen vangitseminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Winchesterin kardinaali kuulustelee Jeanne d’Arcia. Paul Delarochen maalaus (1824).
Jeanne d’Arcin patsas Pariisissa

Kaarlen kruunaamisen jälkeen Jeanne lähti sotajoukkojensa kanssa valloittamaan englantilaisten hallinnassa ollutta Pariisia takaisin Ranskalle. Pariisia Jeanne ei kuitenkaan saanut vallattua ja loukkaantui muutaman kerran taisteluissa. Kaarle antoi Jeannen joukoille vetäytymiskäskyn, ja Jeanne joutui vastusteluistaan huolimatta luovuttamaan taistelun.

Jeannen selän takana Ranskan hovi, englantilaiset ja Burgundin herttua pelasivat poliittista peliä. Kun Kaarle oli Jeannen avulla päässyt kuninkaaksi, hän ei enää halunnutkaan tukea Jeannen hanketta Ranskan vapauttamiseksi. Juuri tämän takia hän käski Jeannen joukot pois Pariisia valloittamasta.

Jeanne ei tiennyt poliittisesta pelistä selkänsä takana, ja häntä ihmetytti Kaarlen yllätyksellinen puolenvaihto. Hänen kärsivällisyytensä hupeni, ja hän hyökkäsi omin päin keväällä 1430 Pohjois-Ranskassa englantilaisia päin. Jeanne ei voittanut taisteluja, ja burgundilaiset ottivat hänet kiinni ja vangitsivat hänet. Burgundilaiset myivät Jeannen pian suuresta rahamäärästä englantilaisille.

Oikeudenkäynti ja polttaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helmikuussa 1431 englantilaiset aloittivat oikeudenkäynnin Jeannea vastaan Rouenissa. Oikeus kantoi kiihkoilijana pidetylle Jeannelle jo valmiiksi kaunaa, ja kuulustelut jatkuivat useita kuukausia. Englantilaiset halusivat syyn tuhota Jeannen suunnittelemat Ranskan vastarinta-aikeet. Niinpä he syyttivät Jeannea kerettiläisyydestä ja noituudesta. Jeanne ei suostunut paljastamaan häntä kuulustelleille papeille näkyjään eikä suostunut luopumaan tehtävästään Ranskan vapauttamiseksi, joten hänet tuomittiin roviolla poltettavaksi.

Jeanne d’Arc poltettiin roviolla kerettiläisenä 30. toukokuuta vuonna 1431 siksi, että hän tunnusti pitävänsä Jumalaa paavia korkeampana auktoriteettina. Hänen tuhkansa siroteltiin Seine-jokeen.

Maineen palautus ja myöhempi perintö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oikeudenkäyntipöytäkirjoista kävi myöhemmissä tutkimuksissa selville polttotuomion perusteiden olleen liian hataria. Paavi päätti armahtaa Jeannen kerettiläisyydestä ja Jeannen maine puhdistettiin virallisesti vuonna 1455. Paavi Benedictus XV kanonisoi Jeanne d’Arcin 1920. Jeanne d’Arc on myös nimetty erityisesti kirkollisia auktoriteetteja vastustavien suojeluspyhimykseksi.

Jeanne oli jo ennen pyhimykseksi julistamistaan tärkeä valoisan tulevaisuuden vertauskuva ranskalaisille. Hän toi useille uutta toivoa itsenäisestä Ranskasta. 1960-luvulla avattiin Orléansissa Jeanne d’Arc -museo.

Vuonna 2005 löydettiin Ranskasta kylkiluu ja ihonpalanen, joiden väitettiin kuuluneen Jeanne d’Arcille.[2] Tutkijaryhmä on todennut löydöt väärennöksiksi.lähde?

Elokuvia aiheesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Barth, Reinhard: Historian suurnaiset. (Frauen, die Geschichte machten. Von Hatschepsut bis Indira Gandhi.) Suomennos Tuulikki Virta, Katja Zöllner. Alkusanat Kaari Utrio. Helsinki: Ajatus Kirjat, 2005. ISBN 951-20-6762-5.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Joan d'Arc Catholic Encyclopedia. Viitattu 16.6.2012.
  2. Kim Willsher: DNA test for Joan of Arc 14.2.2006. Guardian Unlimited. Viitattu 30.5.2007. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jeanne d’Arc.