Peter Carl Fabergé

Wikipedia

Peter Carl Fabergé (alun perin Carl Gustavovitš Fabergé, 30. toukokuuta 1846 – 24. syyskuuta 1920) oli venäläinen kultaseppä. Fabergé tunnetaan parhaiden Fabergén pääsiäismunista.

Carl Fabergé syntyi Pietarissa, kultaseppä Gustav Fabergén ja tämän tanskalaissyntyisen puolison Charlotte Jungstedtin pojaksi. Gustav Fabergén sukulaiset olivat hugenotteja, jotka pakenivat Ranskasta niin sanotun Fontainebleaun ediktin ja vainojen vuoksi Saksaan 1600-luvulla. Vuonna 1800 suku muutti Liivinmaahan Venäjän keisarikunnan balttilaiseen provinssiin.

Vuonna 1860 Fabergét muuttivat Dresdeniin, Saksaan, jossa Carl opiskeli kultasepäksi kuuluisassa Friedmanin liikkeessä Frankfurtissa. Vuonna 1864 perhe palasi Pietariin, jossa Carl auttoi isänsä Gustavia perheen liiketoiminnassa. Carl peri liikkeen isältään vuonna 1872.

Carl ja hänen nuorin veljensä Agaton ottivat osaa suureen yleisvenäläiseen näyttelyyn, joka pidettiin Moskovassa vuonna 1882. Kolme vuotta myöhemmin keisari Aleksanteri III nimitti Fabergén hovin kultasepäksi ja tilasi häneltä kuuluisia pääsiäismunia lahjaksi tsaarittarelle. Tämän jälkeen Fabergé teki pääsiäismunan joka vuosi lahjaksi keisarinna Maria Fjodorovnalle. Keisari Nikolai II tilasi kaksi pääsiäismunaa joka vuosi, yhden hänen äidilleen ja yhden puolisolleen. Tämä perinne säilyi vuodesta 1895 vuoteen 1916. Fabergé teki muitakin esineitä tsaariperheelle: muun muassa vuoden 1896 kruunajaisiin tehdyt lahjat, korut ja muut tavarat olivat Fabergén verstaasta.

Vuonna 1897 Ruotsin hovi tilasi Fabergéltä esineitä ja muita tuotteita. Vuoden 1900 Maailmannäyttelyssä Pariisissa Fabergé edusti Venäjää ja esitteli tuotteitaan. Fabergén yritys oli Venäjän suurimpia. Yksin Pietarissa työskenteli 500 työntekijää, joista moni oli suomalainen. Fabergélla oli myös haarakonttorit Moskovassa, Kiovassa, Odessassa ja Lontoossa. Yritys tuotti 150 000 esinettä vuosina 1882–1917.

Lokakuun vallankumouksen kaaos pakotti Fabergén luopumaan tuotannosta. Hän myi yrityksen osakkeet työntekijöilleen ja pakeni Venäjältä. Hän pakeni Suomeen Britannian konsulaatin tuella ja sitten Riian, Berliinin, Frankfurtin ja Hampurin kautta Wiesbadeniin, Saksaan. Fabergé kuoli kaksi vuotta myöhemmin Bellevue Hotellissa Lausannessa, Sveitsissä. Hänet on haudattu puolisonsa Augustan viereen Cannesiin, Ranskaan.

[muokkaa] Perhe

Fabergéllä oli neljä poikaa: Eugéne (1874–1960), Agathon (1876–1951), Aleksandr (1877–1988) ja Nikolai (1884–1939). Eugené ja Alesksander perustivat uudelleen Fabergé-nimisen yrityksen Pariisiin. Agathon pakeni Suomeen Terijoen ja Viipurin kautta. Hän asettui asumaan Kulosaareen Helsinkiin ja opiskeli filateliaa. Hänen poikansa Oleg Fabergé (1923–1993) on kirjoittanut kirjan Muistikuvia isästään ja isoisästään. Agathon ja hänen vaimonsa Maria on haudattu Helsingin ortodoksiselle hautausmaalle. Myös Oleg Faberge on haudattu Helsingin ortodoksiseen hautausmaahan. Nikolai oli Englannissa vallankumouksen aikana ja valmistui valokuvaajaksi.

[muokkaa] Jälkipyykki

Fabergén pääsiäismunat ovat huutokauppojen halutuimpia myyntituotteita. Muita Fabergén esineitä on yksityisillä keräilijöillä ympäri maailmaa. Esimerkiksi Britannian kuninkaallinen perhe omistaa muutamia Fabergén tuotteita. Maria Fjodorovna, Nikolai II:n äiti ja Aleksanteri III:n puoliso ottivat munia palatsistaan ennen lähtöään Venäjältä. Monet Venäjän aateliset ottivat Fabergén esineitä mukaan, mutta monet jäivät Venäjälle ja ilmaantuivat esille sitten yhtäkkiä. Monia esineitä on salakuljetettu Neuvostoliitosta länteen. 1930-luvulla niitä myytiin Venäjältä pääoman hankkimiseksi maan teollistamiseksi. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen vuonna 1991 Fabergén esineitä on myyty uusrikkaille venäläisille. Venäläinen öljypohatta Viktor Vekselberg osti munia vuonna 2004 amerikkalaiselta Forbesin perheeltä.