Keltainen kirjasto

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Keltainen kirjasto on Tammen kirjasarja, jonka ensimmäinen teos, Alan Patonin Liian myöhään vesipääsky, ilmestyi 1954. Julkaistujen teosten määrä on jo yli neljäsataa. Keltaisen kirjaston perusti Tammen vuonna 1982 eläkkeelle jäänyt toimitusjohtaja Jarl Hellemann. Teossarjassa on 24 Nobel-palkittua kirjailijaa, joista muutamien teoksia on ilmestynyt sarjassa jo vuosia ennen palkinnon myöntämistä.

Sarjassa on ilmestynyt vuodessa keskimäärin seitsemän teosta, enintään kahdeksan. Keltaisen kirjaston kirjoista on tullut keräilykohteita, mikä on nostanut pienempinä painoksina ilmestyneiden teosten hintoja antikvaarisissa kirjakaupoissa. Uusia painoksia ilmestyy suosituista teoksista jatkuvasti, mutta keräilijät arvostavat juuri varhaisempia painoksia.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historiaa ja kirjailijoita

Kirjasarjan alkaessa ilmestyä Suomessa elettiin sotien jälkeistä pula-aikaa. Kun tavaroista oli sotien jälkeisessä Suomessa pulaa, keskityttiin henkiseen kulttuuriin. Kirjojen painokset olivat suuria ja teoksia luettiin ahkerasti.

Keltainen kirjasto on Suomen pitkäikäisin kirjasarja ja myös kansainvälisesti ainutlaatuinen ilmiö. Kun Boris Pasternak sai Nobelin palkinnon 1958, Tohtori Živago ilmestyi samana vuonna Juhani Konkan suomentamana. Kun John Steinbeck sai Nobelin palkinnon 1962, Keltaisessa kirjastossa oli ilmestynyt kolme hänen teostaan, Vihan hedelmät, Tyytymättömyyden talvi ja Helmi. Jo vuonna 1958 sarjassa oli ensimmäinen japanilainen teos, Yasunari Kawabatan Lumen maa. Kawabata sai Nobel-palkinnon kymmenen vuotta myöhemmin. Vuonna 1999 palkitun in teoksia on julkaistu sarjassa kaikkiaan kahdeksan. Uusimmat sarjan nobelistit ovat Günter Grass (1999), Orhan Pamuk (2006) ja Herta Müller (2009). Myös vuonna 2007 palkitulta Doris Lessingilta julkaistiin sarjassa jo aiemmin ilmestynyt teos.

Sarjan perustaja Jarl Hellemann piti sen kulmakivenä James Joycen Odysseysta, jonka suomensi Pentti Saarikoski.[1] Joycelta julkaistiin sarjassa myös teokset Dublinilaisia ja Taiteilijan omakuva nuoruuden vuosilta, josta tosin ensimmäinen painos ilmestyi jo ennen sarjan alkua, 1946.

Kaksi sarjan teoksia valottavaa kirjoituskokoelmaa on ilmestynyt vuosina 1994 ja 2004. Vuonna 1986 on myös ilmestynyt Keltainen muistikirja sisältää sarjan lyhyen historian sekä tiedot 200 ensimmäisestä sarjan kirjasta, muutaman rivin tekstiä kunkin kirjan alusta ja tilaa kirjoja koskeville muistiinpanoille.

[muokkaa] Nobel-palkitut Keltaisen kirjaston kirjailijat

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Viitteet

  1. Suominen, Raili: Keltainen kirjasto täyttää 50 vuotta Turun sanomat. 6.10.2003.

[muokkaa] Kirjallisuutta

  • Keltainen muistikirja. Helsinki: Tammi, 1986. ISBN 951-30-6711-4.
  • 40 vuotta laatua ja lukuelämyksiä: Keltainen kirjasto 1954-1994. Helsinki: Tammi, 1994. ISBN 951-31-0490-7.
  • Harju, Hannu (toim.): Ääntä ja vimmaa: Kirjoituksia 50-vuotiaasta Keltaisesta kirjastosta. Helsinki: Tammi, 2004. ISBN 951-31-3110-6.
  • Hellemann, Jarl: Kustantajan näkökulma: Kirjoituksia kirjallisuuden reunalta. Helsingissä: Otava, 1999. ISBN 951-1-16145-8.

[muokkaa] Aiheesta muualla

Wikiaineisto
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta:
Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet
Muuttujat
Toiminnot
Valikko
Osallistuminen
Tulosta tai vie
Työkalut