Sofja Kovalevskaja

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sofja Kovalevskaja
Sofja Kovalevskaja
Sofja Kovalevskaja
Syntynyt 15. tammikuuta 1850
Moskova
Kuollut 10. helmikuuta 1891
Tukholma
Asuinpaikka Moskova, Heidelberg, Berliini, Pietari, Tukholma
Tutkimusala matematiikka, matemaattinen fysiikka
Väitöstyön ohjaaja Karl Weierstrass
Tunnetuimmat työt Cauchyn–Kovalevskajan lauseen todistus

Sofja Vasiljevna Kovalevskaja (ven. Софья Васильевна Ковалевская, o.s. Korvin-Krukoskaja; 15. tammikuuta (J: 3. tammikuuta) 1850 Moskova, Venäjä10. helmikuuta 1891 Tukholma, Ruotsi) oli venäläinen matemaatikko, ensimmäinen venäläinen naismatemaatikko ja maailman ensimmäinen nainen matematiikan professorin virassa. Joissakin yhteyksissä hänestä käytetään nimeä Sonja (Соня) ja sukunimi esiintyy maskuliinisessa muodossa Kovalevski.

Lapsuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sofja Kovalevskaja syntyi Moskovassa 1850. Hän oli tykistöupseeri Vasili ja Jelisaveta Korvin-Krukovskin lapsista toinen. Lapsia oli yhteensä kolme.

Kovalevskajan äiti oli geodeetikko Friedrich Theodor Schubertin (1789–1865) tytär ja astronomi Friedrich Theodor von Schubertin (1758–1825) lapsenlapsi. Molemmat Schubertit olivat akateemikkoja.

Ensi kerran Sofja tutustui matematiikkaan, kun perhe muutti uuteen asuntoon ja lastenhuoneen seinä oli tilapäisesti tapetoitu vanhoilla matematiikan luennoilla, jotka olivat peräisin isän nuoruudesta. Sofjaa tapetit kiinnostivat erityisesti, vaikkei hän niistä mitään ymmärtänyt.

Perheen lapsilla oli yksityisopettajat, ja Sofja pärjäsi hyvin kaikissa aineissa. Setä Pietari Korvin-Krukovski sai Sofjan kiinnostumaan matematiikasta. Hän kertoi Sofjalle ”asymptooteista, jotka eivät koskaan saavuta päämääräänsä, ja monista muista asioista, joita en tietenkään silloin ymmärtänyt mutta jotka vaikuttivat mielikuvitukseeni ja loivat mielikuvan matematiikasta ylellisenä ja mysteerisenä tieteenä, joka avautuu vain valituille”, Sofja muisteli.[1]

Ensin isä ei hyväksynyt tyttärensä kiinnostusta. Hän ei halunnut, että hänen tyttärestään tulee suvun musta lammas, sillä tiede ei sopinut naisille.

Opinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Walter Runeberg: Sofja Kovalevskajan rintakuva, Runebergin kotimuseo.

Perheen naapuristossa asunut fyysikko Tyrtov sai ylipuhuttua Sofjan isän palkkaamaan Sofjalle henkilökohtaisen matematiikanopettajan. Joidenkin lähteiden mukaan hän vertasi Sofjaa Blaise Pascaliin, ja tämä teki isään suuren vaikutuksen.

Venäjällä nainen ei siihen aikaan voinut suorittaa yliopistotutkintoa, joten Sofjan oli lähdettävä Keski-Eurooppaan. Hän avioitui paleontologin ja darwinismin kannattajan Vladimir Onufrijevitš Kovalevskin (1842–1883) kanssa vuonna 1868, ja he lähtivät yhdessä Sofjan siskon Anytan kanssa Heidelbergiin, jossa Sofja saattoi opiskella matematiikkaa Heidelbergin yliopistossa.

Kahden vuoden päästä, vuonna 1870, hän siirtyi opiskelemaan Berliinin. Karl Weierstrass antoi Sofjalle yksityistunteja, sillä naiset eivät saaneet osallistua julkisille luennoille.

Vuonna 1874 Kovalevskaja sai opiskelunsa päätökseen ja Göttingenin yliopisto antoi hänelle matematiikan tohtorin tutkinnosta arvosanaksi summa cum laude. Hänestä tuli samalla ensimmäinen matematiikan tohtorin tutkinnon suorittanut nainen Euroopassa. Kovalevskaja todisti yleisen tapauksen lauseesta, joka nykyään tunnetaan Cauchyn–Kovalevskajan lauseena. Se on olemassaolo- ja yksikäsitteisyystulos, joka liittyy osittaisdifferentiaaliyhtälöiden reuna-arvo-ongelmien ratkaisuihin.

Tämän jälkeen perhe muutti Pietariin ja Kovalevskaja yritti saada töitä. Siitä ei tullut mitään. Tarina kertoo, että eräs yliopiston virkailija sanoi Sofjalle: ”Tähän asti miehet ovat pärjänneet työtehtävissään varsin hyvin, emmekä mitään uudistuksia kaipaa”, johon Sofja vastasi: ”Kun Pythagoras todisti lauseensa, hän uhrasi 100 härkää, sen jälkeen karja on pelännyt uudistuksia.” (Karja on venäjäksi myös haukkumasana.)

Vuonna 1883 Kovalevskajan aviomies Vladimir Kovalevski teki itsemurhan menetettyään rahansa osakekeinottelussa. Ruotsalainen matemaatikko ja samoin entinen Weierstrassin oppilas Gösta Mittag-Leffler kutsui Kovalevskajan työskentelemään Ruotsiin. Kovalevskaja hyväksyi kutsun, muutti nimensä Sonjaksi ja muutti Ruotsiin samana vuonna. Silloin hän oli 33-vuotias. Sonya (Соня) on venäjänkielinen puhuttelumuoto nimestä Sofja (Софья).

Matematiikan lisäksi Kovalevskaja oli myös kiinnostunut kirjallisuudesta. Jo lapsena hän kirjoitti runoja, ja Ruotsissa asuessaan hän kirjoitti näytelmiä ja romaaneja.

Ensimmäinen naisprofessori[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1889 Sonja Kovalevskaja nimitettiin Tukholman yliopiston matematiikan professorin virkaan. Näin hänestä tuli Euroopan ensimmäinen nainen matematiikan professorin virassa.

Hänet hyväksyttiin Ranskan tiedeakatemian jäseneksi ja Venäjän tiedeakatemian ensimmäiseksi naisjäseneksi Pafnuti Tšebyšovin aloitteesta. Tämä oli ensimmäinen Kovalevskajan saama tunnustus kotimaastaan. Myöhemmin Kovalevskajan kunniaksi julkaistiin jopa postimerkkejä. Saksalaisen Alexander von Humboldt -säätiön nuorille tutkijoille myöntämä huomattava palkinto on nimetty Sofja Kovalevskajan mukaan.

Sonja Kovalevskaja kuoli keuhkokuumeeseen 41-vuotiaana vuonna 1891. Hänet on haudattu Ruotsiin Tukholman lähistölle.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]