Možaisk

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Možaisk
Можайск
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna
Moskovan alue Venäjällä, alla kaupungin sijainti alueella
Moskovan alue Venäjällä, alla kaupungin sijainti alueella

Možaisk

Koordinaatit: 55.5038°N, 36.0335°EKoordinaatit: 55.5038°N, 36.0335°E

Valtio Venäjä
Hallintoalue Moskovan alue
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 15 km²
Väkiluku (2006) 31 300
 – Tiheys 2 086.7 as./km²
Pyhän Nikolaoksen katedraali Možaiskissa. Sergei Prokudin-Gorskin värivalokuva vuodelta 1911.

Možaisk (ven. Можа́йск) on kaupunki Moskovan alueella Venäjällä. Se sijaitsee Moskvajoen yläjuoksulla 110 kilometriä Moskovan kaupungista länteen. Kaupunki on Možaiskin piirin keskus. Sen läpi kulkee Moskovan ja Smolenskin välinen rautatie (Možaiskin asema), eteläpuolelta sen ohittaa M1-valtatie. Asukkaita on 31 300 henkeä (vuonna 2006).

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Možaisk mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1231. Aluksi se oli Tšernigovin ja sitten Smolenskin ruhtinaskuntaan kuulunut läänitys. Vuonna 1293 mongolivalloittajat polttivat kaupungin. Vuonna 1303 siitä tuli Moskovan ruhtinaskunnan länsirajaa suojannut linnoitus. Vuosina 1389–1493 kaupunki oli Možaiskin lääniruhtinaskunnan keskus. Linnoituksen merkitystä lisäsivät 1400-luvun alussa rakennetut Lužetskin ja Kolotšskin luostarit. Vuonna 1541 Iivana Julma määräsi sen vahvistettavaksi hirsiseinillä ja kivitorneilla.

1500-luvulla Možaisk oli merkittävä kaupan ja käsiteollisuuden keskus lukuisine esikaupunkeineen. Vuosina 1608–1614 sitä miehittivät Valedimitri II:n joukot, ja vuosina 1617 ja 1618 sitä piirittivät puolalaiset. 1620-luvulla sotapäällikkö Dmitri Požarski rakennutti kaupungin ympärille kivisen linnoitusmuurin, joka on sittemmin purettu. 1700–1800-luvuilla Možaisk oli huomattava kauppakaupunki ja samannimisen kihlakunnan keskus.

Vuoden 1812 sodan aikana Borodinossa, 12 kilometriä Možaiskista länteen, käytiin suuri taistelu Venäjän ja Napoleonin joukkojen välillä. Toisen maailmansodan aikana lokakuusta 1941 tammikuuhun 1942 saakka kaupunki oli saksalaisten miehittämä.

Nykyään Možaiskissa on ompelimo- ja elintarviketeollisuutta sekä suuri kirjapaino. Kaupunki on rakennettu kukkulaiselle seudulle 1700-luvulla muodostuneen suorakulmaisen asemakaavan mukaan. Vanhin osa, Sobornaja-mäki, jolla sijaitsi Možaiskin kreml, on nykyään autiona.

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kremlinin vallien jäänteiden keskellä on vuosina 1802–1814 rakennettu goottilaistyylinen Pyhän Nikolaoksen katedraali kellotapuleineen ja sen vieressä pieni Pietarin ja Paavalin kirkko, joka on rakennettu sortuneen 1400-luvun alun kirkon paikalle vuosina 1849–1852. Keskustassa on 1700-luvulla rakennettu Joakimin ja Annan kirkko, johon sisältyy osia aikaisemmasta 1300-luvun lopun kirkosta. Kaupungin laidalla, Moskvajoen yllä kohoavalla mäellä sijaitsee vuonna 1408 perustettu Lužetskin luostari. Muurien ja tornien ympäröimässä luostarissa on mm. 1520-luvulla rakennettu Neitsyt Marian syntymän tuomiokirkko, jonka sisällä on jäänteitä 1500-luvun freskoista.

Možaiskissa toimii kaupungissa syntyneelle taidemaalari Sergei Gerasimoville omistettu kotimuseo. Borodinon taistelupaikalla on laaja museoalue.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Goroda Rossii: entsiklopedija, s. 261–262. Moskva: Bolšaja Rossijskaja Entsiklopedija, 1994. ISBN 5-85270-026-6.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]