Ykskylä
|
(Ykskyle) Ikškile |
||
|---|---|---|
Vaakuna |
||
|
|
||
|
|
||
|
Koordinaatit: |
||
| Valtio | ||
| Kaupungin oikeudet | 1992 | |
| Hallinto | ||
| – Pormestari | Indulis Trapiņš | |
| Pinta-ala | ||
| – Kokonaispinta-ala | 2,2 km² | |
| Väkiluku (2010) | 8 331 | |
| – Tiheys | 1 884 as./km² | |
| Aikavyöhyke | UTC+2 | |
| – Kesäaika | UTC+3 | |
| Postinumero | LV-5052 | |
| Suuntanumero(t) | +371 650 | |
Ykskylä (latv. Ikšķile, saks. Uexküll, Üxküll, viroksi Üksküla) on noin 3 900 asukkaan kaupunki Latviassa. Se oli muinaisen Liivinmaan keskus ja se sijaitsee Väinäjoen varrella parinkymmenen kilometrin päässä nykyisestä Riian kaupungista. Ykskylä sai kaupungin oikeudet 1992.
Historia [muokkaa]
Vuonna 1189 ensimmäiset lähetyssaarnaajat saivat luvan rakennuttaa kirkon Väinäjoen liiviläisten keskukseen Ykskylään (viroksi Üksküla, saksaksi Uexküll) ja paikasta muodostui myöhemmän saksalaisten Baltian valloituksen sillanpääasema. Alueella taistelivat pakanallisten liiviläisten päälikkö Ako sekä Saksalainen ritarikunta ja heidän kristitty liiviläisliittolaisensa Kauppo. Lopulta liiviläiset käännytettiin kristinuskoon.[1] 1200-luvun alussa Riian perustamisen jälkeen sen merkitys asteittain väheni kaupallisten aktiviteettien ja myös piispanistuimen siirtyessä lähempänä Väinäjoen suuta sijaitsevaan toiseen liiviläiskylään, josta sittemmin kasvoi yksi Itämeren alueen kauppakeskuksista. Ykskylässä on vielä nähtävissä linnanrauniot, mutta suurin osa muista historiallisista osista on jäänyt Väinäjoen patoaltaan alle.
Kaupunki on antanut nimensä Uexküll -aatelissuvulle[2].
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Vilho Niitemaa ja Kalervo Hovi: Baltian historia. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi, 1959.
- ↑ von Uexküll-Güldenband
Sivulta puuttuu