Rail Baltica
Sivulta puuttuu | Perustiedot | |
| Reitti | Varsova–Tallinna (rataosuus) |
| Tallinna–Helsinki (meritie) | |
| Tekniset tiedot | |
| Pituus | noin 1 200 km |
| Raideleveys | 1 485 mm / 1 520 mm |
Rail Baltica on Euroopan unionin osittain suunnitteluvaiheessa oleva ja vuoteen 2020 saakka kestävä suuri liikennehanke, jolla on tarkoitus luoda nopea noin 1 200 kilometrin ratayhteys Tallinnasta Baltian maiden läpi Puolan Varsovaan. Lisäksi hankkeeseen on kytketty meritieyhteys tai jopa rautatietunneli Tallinnasta Helsingin Vuosaaren satamaan.
Vuonna 2008 Rail Baltica -hankkeen kokonaisbudjetiksi arvioitiin lähes 3,2 miljardia euroa (3 198,19 milj. eur). Tästä aikavälin 2007-2013 investoinneiksi arvioitiin 1,556 miljardia ja vuosien 2014-2020 osuudeksi 1,592 miljardia euroa. [1][2][3] Hankkeen kohtalon on esitetty olevan epävarma vuoden 2010 alun taloudellisina aikana. [4][5] Toisaalta esimerkiksi Virossa lentoliikenteen katkeaminen huhtikuussa 2010 Islannin tulivuorenpurkauksen levittämän tuhkan takia on nostanut Rail Baltican kaltaisten vaihtoehtoisten joukkoliikennejärjetelmien tarpeellisuuden jälleen keskusteluun.[6][7]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Hankkeen taustaa
Suurhankkeen taustalla on vuosien 1991, 1994 ja 1997 yleiseurooppalaisissa liikennekonferensseissa esitetyt ajatukset Baltian rataverkkojen kehittämisestä ja liittämisestä Euroopan yhteisön liikennejärjestelmään ja -käytäviin. [8] Jo vuonna 1997 hahmoteltiin eurooppalaisen raideliikenteen liikennekäytävä 1:stä, joka alkaisi Viron Tallinnasta, kulkisi Latvian Riikan ja Liettuan Kaunaksen kautta Puolan Białystokiin ja edelleen Varsovaan. Vuonna 2004 EU:n liikennekomissaari Karel Van Miertin johdolla Rail Baltica -ratayhteys nostettiin EU:n prioriteettiprojektiksi numero 27 [8]. Euroopan laajuisen liikenneverkon toimeenpanoviraston (TEN-T EA) perustamisen myötä hankkeen valvonta ja seurantavastuu selkeytyi. [9]
[muokkaa] Rail Baltica -radan reitti
Vuoden 2009 heinäkuuhun mennessä Rail Baltica -ratahankkeen linjaus oli kiteytynyt toistaiseksi seuraavanlaiseksi: [5]
- Puola: Varsova - Białystok - Ełk - Suwalki - Liettuan raja (raideleveys 1435 mm)
- Liettua: Puolan raja (- Sestokai) - Marijampolė (osaksi uutta rataa eurooppalaisella raideleveydellä 1435 mm)
- Liettua: Marijampolė - Kaunas - Šiauliai - Joniškis - Latvian raja (1520 mm raideleveys)
- Latvia: Liettuan raja - Lalvai - Jelgava - Riika - Valmiera - Valka/Valga (1520 mm raideleveys)
- Viro: Valka/Valga - Tartto - Tapa - Tallinna (1520 mm raideleveys)
[muokkaa] Rautatieyhtiöt
Rapistumaan päässeen rataverkon ohella eräs keskeinen hidaste sujuvalle junaliikenteelle on raideleveyden vaihtuminen Puolan ja läntisen Euroopan standardista normaaliraideleveydestä (1435 mm) Baltiassa, Suomessa ja IVY-maissa käytettyyn, tsaarinajalta periytyvään leveämpään rataan (1520 mm, Suomessa 1524 mm). [10] Tällä hetkellä raideleveyden vaihto tehdään Etelä-Liettuassa Trakizkin ja Sestokain välillä. Raideliikenne on toistaiseksi myös organisoitu ensisijaisesti kansallisiksi liikenneverkoksi. Jonkun verran yli rajojen ulottuvaa henkilöliikennettä silti on, koska esimerkiksi Latvijas dzelzceļš (LDz) ajaa myös Liettuan läpi kulkevia reittejä [11]. Suunnitellulla Rail Baltican reitillä operoivat tärkeimmät rautatieyhtiöt ovat:
- Puola: Puolan valtionrautatiet (puol. Polskie Koleje Państwowe, PKP),
- Liettua: Liettuan rautatiet (Lietuvos Geležinkeliai, LG),
- Latvia: Latvijas dzelzceļš (LDz) eli Latvian rautatiet, ja
- Viro: Edelaraudtee (suom. Lounaiset rautatiet)
[muokkaa] Tunneli meritien vaihtoehtona
Liityntä Suomen Vuosaareen on ajateltu toteuttaa ainakin aluksi meriteitse, vaikka visiointia ja keskustelua on käyty ja myös esitutkimuksia laadittu jopa Suomenlahden alittavan tunnelin rakentamisesta EU:n hanke- ja työllistämisrahojen hakemisen yhteydessä.[12] Tunnelisuunnitelmassa sen pituudeksi on esitetty Tallinnasta Helsinkiin 83 km, Porkkalaan 67 km. Arvio kustannuksista on 6–7 miljardia euroa.[13][14]
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Consortium lead by COWI A/S: Feasibility study on Rail Baltica railways - Main conclusions and recommendations (pdf) (Esiselvitys/ Toteuttamisselvitys Rail Baltica -ratayhteyksistä) tammikuu 2007. Bryssel: European Commission, Directorate-General Regional Policy. Viitattu 28.3.2010. (englanniksi)
- ↑ Euroopan laajuisen liikenneverkon toimeenpanovirasto: Priority Project 27 "Rail Baltica" axis: Warsaw-Kaunas-Riga-Tallinn-Helsinki tammikuu 2007. Bryssel: TEN-T Executive Agency, established by the European Comission (Euroopan laajuisen liikenneverkon toimeenpanovirasto). Viitattu 28.3.2010. (englanniksi)
- ↑ Euroopan laajuisen liikenneverkon toimeenpanovirasto: TEN – T (Trans-European Transport Network) Implementation of the Priority Projects, Progress Report, May 2008 (pdf) (Rail Baltica -hankkeen toteutuksen tilanne s. 6 ja 48-49) May 2008. Bryssel: TEN-T Executive Agency, established by the European Comission (Euroopan laajuisen liikenneverkon toimeenpanovirasto). Viitattu 28.3.2010. (englanniksi)
- ↑ Isosaari, K.: Hitaasti matkustamisen taito. (Rail Balticasta s. 66 otsikolla Kahdessa päivässä Varsovaan) Tekniikan maailma, 3.3.2010, nro 5/2010, s. 64-66. Helsinki: Yhtyneet kuvalehdet.
- ↑ a b European coordinator Pavel Telička: Priority project No 27 Rail Baltica Warsaw-Kaunas-Riga-Tallinn-Helsinki. Annual activity report July 2008-July 2009. (pdf) (pdf-documentti (suomeksi) ja (englanniksi) osana zip-pakattua tiedostoa) August 2009. Bryssel: European coordinator Pavel Telička. Viitattu 28.3.2010. (englanniksi)
- ↑ Yleisradio: Rail Baltica -ratayhteys vaihtoehdoksi lentoliikenteelle Keski-Eurooppaan 21.4.2010. Yleisradio (YLE). Viitattu 22.4.2010. (suomeksi)
- ↑ Kymen Sanomat: Rail Baltica -ratayhteys olisi vaihtoehto lentoliikenteelle 21.4.2010. Kymen Sanomat (viitaten YLE:n uutiseen). Viitattu 22.4.2010. (suomeksi)
- ↑ a b European Coordinator Pavel Telička: Priority Project No 27 - Rail Baltica - Warsaw-Kaunas-Riga-Tallinn-Helsinki (pdf) heinäkuu 2006. Bryssel: EU:n liikennekäytävästä vastaava koordinaattori Pavel Telička. Viitattu 28.3.2010. (englanniksi)
- ↑ Euroopan komission päätös 26.10.2006 Euroopan laajuisen liikenneverkon toimeenpanoviraston perustamisesta (pdf) Euroopan unionin virallinen lehti. 6.2.2007. Bryssel: Euroopan komissio. Viitattu 28.3.2010. (englanniksi)
- ↑ European Commissioner Kallas: Rail Baltica project has a number of shortcomings 08.03.2010. Tallin: The Baltic Course. Viitattu 22.4.2010. (englanniksi)
- ↑ LDz - Route scheme (International Passenger traffic) (Latvian rautateiden kansainvälisen liikenteen kartta - operoijana tytäryhtiö JSC “Starptautiskie pasažieru pārvadājumi”) Viitattu 21.4.2010. (englanniksi)
- ↑ Helsinki-Tallinn Rail Tunnel Link? 2008. YLE. Viitattu 21.4.2010. (englanniksi)
- ↑ Tuhkapilvi herätti eloon suunnitelman Helsinki-Tallinna-tunnelista. Helsingin Sanomat, Verkkoviite 29.4.2010
- ↑ Tunneli Tallinnaan sai nostetta. Helsingin Sanomat, 30.4.2010, s. A 5.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Euroopan unioni, 2006: Prioriteettiprojekti 27 - Rail Baltica (englanniksi)
- Rail Baltican - raideyhteyden esiselvityksen liitteet (2007, pdf) (englanniksi)
- Baltian rautatie tarjoaa vielä puuduttavaa kyytiä (Helsingin Sanomat 13.3.2010)
- Vihreät haluavat suoran raideyhteyden Tallinnasta Keski-Eurooppaan (Helsingin Sanomat 16.5.2009)
- Helsinki-Tallinna-tunnelille potkua Baltia-Berliini-junaradasta (Helsingin Sanomat 20.8.2008)
- Oikotie Helsingistä Keski-Eurooppaan (Helsingin Sanomat, Pääkirjoitus 1.4.2008)
- Further Development of Rail Baltica and the perspectives of attraction of freight and passengers - Estonian point of view (pdf) (viroksi)
- Implementation of Rail Baltica (Rail Baltica - Estonia) (englanniksi)
- Rail Baltica feasibility study launched (Tekeille uusi hankeselvitys, joka valmistuu 2011 alussa) (englanniksi)
- Baltic states launch Rail Baltica feasibility study (englanniksi) (balticbusinessnews.com)
- Baltics: Rail Baltica to retain 1,520mm gauge width (englanniksi)
- 2011-09-30 Kallas kiirehtii Rail Balticaa hankkimaan rahoitusta (englanniksi) (railwayinsider.eu)
