Erkki Tanttu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Erkki Lauri Tanttu, vuoteen 1913 Lydén, (3. lokakuuta 1907 Viipuri5. toukokuuta 1985 Helsinki) oli suomalainen kuvittaja, taidegraafikko ja sarjakuvapiirtäjä. Hänen tunnetuimmat työnsä ovat sananparsikuvitukset sekä sarjakuva Rymy-Eetu.

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erkki Tantun vanhemmat olivat asemapäällikkö Eliel Laurentius Lydén (s.1877 Kodisjoki - k.1954 Teuva) ja opettaja Lyyli Lydén (omaa sukua Tanttu). Vanhemmat erosivat 1913, jolloin Lyyli Tanttu palasi käyttämään tyttönimeään ja vaihtoi sen myös poikansa sukunimeksi. Tantut muuttivat Viipurista kansalaissodan jälkeen 1919 ja asuivat ensin Helsingissä, sitten Nastolassa ja sitten Lappeenrannassa. Erkki Tantun koulunkäynti jäi katkonaiseksi: hän kävi keskikoulun ensimmäisen luokan Viipurin Reaalilyseossa ja Helsingin Normaalilyseossa, tentti toisen ja kolmannen luokan opettajaäitinsä johdolla ja kävi neljännen ja viidennen luokan Lappeenrannan yhteiskoulussa. Koulunkäynnin ohessa hän työskenteli muun muassa maataloustöissä ja rautatietyömailla.

Kuvittajana Tanttu oli täysin itseoppinut. Hän pääsi 1926 työntekijäksi WSOY:n painolaitoksille Porvooseen, jossa hän työskenteli viisi vuotta ja oppi kirjagraafikon työn perusteet käytännön kautta. Tantun oman kertoman mukaan hänen suosittelijanaan toimi taidemaalari Akseli Gallen-Kallela, jolle hänet oli esitelty muutaman tuttavantuttavan avulla. Oltuaan puoli vuotta oppipoikana latomossa ja kuvitusosastolla hän sai vakituisen paikan retusoijana syväpainossa. WSOY:n kustannuksella Tanttu myös opiskeli lukuvuoden 1929–1930 Helsingin Taideteollisessa Keskuskoulussa (nykyinen Taideteollinen korkeakoulu). Muistelmissaan Tanttu arvioi taidekoulua ironisesti: "Ehkä on onni, etten joutunut sitä koulua käymään enempää, olisivat varmaan onnistuneet hävittämään vähänkin persoonallisuuden työstäni."

Vuonna 1931 Tanttu siirtyi WSOY:n kustantaman ja Ilmari Turjan toimittaman Kansan Kuvalehden taittajaksi ja kuvittajaksi. Vielä samana vuonna hän siirtyi vastaaviin tehtäviin Hakkapeliitta-lehteen, suojeluskuntien pää-äänenkannattajaan, jossa hän työskenteli seuraavat kolmetoista vuotta. Kevään 1934 hän opiskeli apurahan turvin Kunstschule Maxon-Kallenbergerissä Münchenissä. Jatkosodassa Tanttu toimi tk-piirtäjänä ja haavoittui keväällä 1941 Aunuksen rintamalla.

Sodan jälkeen suojeluskunnat ja Hakkapeliitta-lehti lakkautettiin 1944, jolloin Tanttu siirtyi loppuiäkseen vapaaksi taiteilijaksi. Päätöstä siivitti Kustannusosakeyhtiö Otavalta saatu työ Aleksis Kiven Kihlauksen kuvittamisesta. Otavan kirjojen kuvittamisesta tulikin säännöllinen osa hänen uraansa. Kirjankuvitustyön lisäksi Tanttu työskenteli sarjakuvapiirtäjänä ja julkaisi sananparsikuvituksia sekä grafiikkaa.

Erkki Tantun puoliso oli vuodesta 1935 Eva Tanttu (o.s. Heurlin). Hänen kolmesta pojastaan tuli kaikista taiteilijoita. Juha Tantusta (1936-1998) toimittaja ja pakinoitsija, Timo Tantusta (1939-) valokuvaaja ja Markku Tantusta (1944-) graafikko.

Työt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tanttu loi Rymy-Eetu -sarjakuvansa jo WSOY:n aikanaan. Nimen sarjakuvan sankarille, vantteralle ja väkivahvalle mursunviiksiselle miehelle, antoi Ilmari Turja. Sarjakuva ilmestyi muutamia taukoja lukuun ottamatta neljän vuosikymmenen ajan: ensin Nuori Voima -lehdessä ja Kansan Kuvalehdessä, vuosina 1936-1944 Hakkapeliitta-lehdessä, 1945-1955 jälleen Kansan Kuvalehdessä ja sen jälkeen 1970-luvulle asti Radiokuuntelijassa ja Käytännön Maamiehessä. Sarjakuvista koottiin vuosittain joulun alla ilmestynyt albumi, joissa muuten mykkään sarjakuvaan oli lisätty Tauno Karilaan riimittelemät kuvatekstit. Alkuperäisiä Rymy-Eetu-albumeita ilmestyi kaikkiaan 31 kappaletta

Markku Tantun mukaan hänen isänsä ei pitänyt kovinkaan paljon Rymy-Eetun piirtämisestä, mutta se muodosti perheen ainoan säännöllisen tulonlähteen. Eetu toi Erkki Tantulle lopulta Suomen sarjakuvaseuran Puupää-hatun vuonna 1982. Perusteluissa hänen kuvattiin olleen "aikaansa edellä" suomalaisten sarjakuvapiirtäjien joukossa.

Tantun oma lempityö olivat sananparsikuvitukset. Hän teki niistä ensimmäiset vuonna 1941 joensuulaiselle Rajaimme vartija -lehdelle ja piirsi niitä säännöllisesti 1970-luvulle saakka. Tanttu toimitti kuvituksistaan viisitoista sananparsikokoelmaa, joista yksitoista oli alkuperäisteoksia ja neljä kokoomateoksia. Hänen kuolemansa jälkeen erilaisia valikoimia on toimitettu lisää.

Nuori Voima -lehdessä Tantun kuvitusta nähtiin jo vuodesta 1926 alkaen. Pilakuvia hän piirsi moniin eri lehtiin kuten Tuulispäähän ja Veitikkaan sekä Veli Giovannin lehtiin.

Tantun tunnetuimpia töitä ovat hänen kuvittamanaan (Otava 1961) julkaistu Aleksis Kiven Seitsemän veljestä sekä suomalaisten sananparsien kokoelmat, joita on ilmestynyt 11 kirjaa.

Kirjankansia Tanttu teki noin kaksisataa ja ex libriksiä lähes saman verran.

Bibliografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rymy-Eetu-albumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Rymy-Eetu (1938)
  • Rymy-Eetu rynnistää (1939)
  • Rymy-Eetun ennätykset (1941)
  • Rymy-Eetu rintamalla 1939-40 (1949)
  • Rymy-Eetu, ryssän kauhu (1942)
  • Rymy-Eetun jymyvoitto (1942)
  • Rymy-Eetu ja Hymy-Freetu (1943)
  • Rymy-Eetun räiskäleitä (1944)
  • Rymy-Eetun tempaukset (1945)
  • Rymy-Eetun napakymppi (1946)
  • Rymy-Eetun esimerkki (1947)
  • Rymy-Eetun mätkäykset (1948)
  • Rymy-Eetun käsirysy (1949)
  • Rymy-Eetun hyrysysy (1950)
  • Rymy-Eetun Paksu-Pertta (1952)
  • Rymy-Eetu ja Kuikkaneva (1953)
  • Rymy-Eetu frakissa (1954)
  • Rymy-Eetu ja rasvattu salama (1955)
  • Rymy-Eetu joulukadulla (1956)
  • Rymy-Eetu ja Helppo-Heikki (1957)
  • Rymy-Eetu peilisalissa (1958)
  • Rymy-Eetun lannevanne (1959)
  • Rymy-Eetu sammakkomiehenä (1960)
  • Rymy-Eetun jymyhyppy (1961)
  • Rymy-Eetun keikaus (1962)
  • Rymy-Eetu tuulastaa (1963)
  • Rymy-Eetun jenkka (1964)
  • Rymy-Eetun yksityisalue (1965)
  • Rymy-Eetu matkakuumeessa (1966)
  • Rymy-Eetu ja merietana (1967)
  • Rymy-Eetu ratsastaa (1968)

Valikoimat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Rymy-Eetu uljaimmillaan. Valikoima huumoria kolmelta vuosikymmeneltä (1985)
  • Rymy-Eetu, ryssän kauhu (toim. Markku Tanttu, 1999) - sisältää alkuperäiset sota-aikaiset albumit Rymy-Eetu rintamalla 1939-40, Rymy-Eetun jymyvoitto, Rymy-Eetu ryssän kauhu sekä Rymy-Eetu ja Hymy-Freetu.
  • Rymy-Eetu urheilee (toim. Markku Tanttu, 2002)

Sananparsi- runo- ja lorukuvitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sata sananpartta - sata kuvaa (1945)
  • Aina elämä hymyilee, joskus hampaat irvessäkin. Erkki Tantun sananparsikuvia (1946)
  • Makeata ja kipeätä. Kansan kaskuja (1948)
  • Säkeitä ja särpimiä. Suomalaisia runoniekkoja (1949)
  • Asiasta toiseen sanoi akka kun uunilta putosi (1952)
  • Me papit nauroimme niin, sanoi Kangasalan kirkonvartija. Valikoima kuvitettuja kansan kaskuja, sananparsia ja leikillisiä runoja (Otava 1953)
  • Makunsa kullakin. Kuusikymmentä kuvitettua sananpartta (1955)
  • Otto Potto Poroliini ynnä muita lasten loruja (Otava 1956)
  • Yhessä nyytissä kun Keräsen terveiset. Kuvitettuja sananparsia (1957)
  • Kahenlaista ilmaa. Kuvitettuja sananparsia (1958)
  • Hyvä mieli kuin harakalla. Valikoituja sananparsikuvia (1962)
  • Kirpusta keisariin. Kuvitettuja sananparsia (1962)
  • Repliikit reiraan. Kuvitettuja sananparsia (1964)
  • Mutkat suoraks. Kuvitettuja sananparsia (1966)
  • Satu meni saunaan. Suomalaisia lasten loruja (1966)
  • Sattuuhan sitä. Suomalaisia sananparsia kuvin (1968)
  • 455 parasta (1969)
  • Viisastellast vähä (1976)
  • Lasten loruja (1978)
  • 500 valittua (1982)
  • Sota valosta: Kalevalan seitsemäs-, kahdeksas- ja yhdeksäsviidettä runo. Kuvat: Erkki Tanttu. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1993. ISBN 951-717-773-9.

Tärkeimmät kirjankuvitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Santeri Ivalo: Juho Vesainen (Söderström 1932)
  • Eero Kuussaari: Suomen suvun tiet (Suomen heimosoturien liitto 1935) 30 kuvaa
  • Aleksis Kivi: Kihlaus (Otava 1944)
  • Aleksis Kivi: Vuoripeikot (Otava 1947)
  • Sakari Pälsi: Omaa työtä (Otava 1947)
  • Erkki Tanttu (toim.): Santapukki ynnä muita mestarinovelleja (Otava 1951)
  • Yrjö Jylhä: Kiirastuli (Otava 1951)
  • K. M. Wallenius: Miesten meri (Otava 1952)
  • Joel Lehtonen: Tarulinna. Valikoima kansansatusovitelmia Suomen lapsille (Otava 1953)
  • Unto Seppänen: Evakko (Otava 1954)
  • Hans Christian Andersen: H. C. Andersenin satuja (Otava 1955)
  • Sakari Pälsi: "Jetsulleen" sanoi Fallesmannin arvo. Valikoima poikajuttuja (Otava 1956)
  • Maria Jotuni: Maria Jotunin ihmisiä. Valikoima novelleja (Otava 1959)
  • Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä´´ (Otava 1962)
  • Maiju Lassila: Tulitikkuja lainaamassa (Otava 1963)
  • Volter Kilpi: Albatrossin tarina (Otava 1965)
  • Kustaa Vilkuna: Vuotuinen ajantieto (Otava 1968)
  • Pentti Haanpää: Valitut teokset (Otava 1970)
  • Hj. Nortamo: Raumlaissi jaarituksi (WSOY 1975)

Lisäksi runsaasti kirjojen kansikuvia.

Taidetta kokoelmissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kotimaassa Erkki Tantun taidetta on Ateneumissa, Amos Andersonin taidemuseossa, Tampereen taidemuseossa, Hämeenlinnan taidemuseossa, Turun taidemuseossa, Oulun taidemuseossa, Rauman taidemuseossa, Lahden taidemuseossa, Porvoon museossa, Jyväskylän kaupungilla, Keski-Suomen museossa, Alvar Aalto -museossa, Helsingin kaupungilla, STpL säätiöllä, ATG säätiöllä ja Wihurin säätiöllä.

Ulkomailla Erkki Tantun taidetta on Nasjonal-gallerietilla Oslossa, Eremitaaši-museossa Pietarissa, Cellen kaupungilla Saksassa ja Tel Avivin taidemuseossa Israelissa.

Näyttelytoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erkki Tanttu debytoi vuonna 1930. Suomen taiteilijain näyttelyihin Tanttu osallistui vuosina 1933, 1934, 1937, 1942, 1946, 1948, 1949, 1950, 1953, 1955, 1956 ja 1965. Suomen taideakatemian 3-vuotis näyttelyihin hän osallistui vuosina 1950, 1953, 1956, 1959, 1962, 1965 ja 1968. Nuorten näyttelyihin Erkki Tanttu osallistui vuosina 1940, 1942 ja 1945, (Suomen taidegraafikoiden näyttelyt). Erkki Tanttu on pitänyt yksityisnäyttelyitä Helsingissä vuosina 1948, 1953, 1961 ja 1967, Tampereella vuonna 1951, Lahdessa vuonna 1958, Oulussa ja Porvoossa vuonna 1967, Turengissa vuonna 1967 sekä Hvitträskissä Kirkkonummella vuosina 1973-1974.

Ulkomailla Erkki Tanttu on osallistunut lukuisiin kansainvälisiin taidenäyttelyihin ja Suomen taiteen näyttelyihin Euroopan eri maissa sekä Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Yksityisnäyttelyitä hän on pitänyt Oslossa vuosina 1950, 1966 ja 1978, kiertonäyttelyn Norjassa vuonna 1978, Tukholmassa 1964 ja Firenzessä Italiassa 1969.

Palkinnot ja kunniamerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erkki Tanttu palkittiin vuonna 1933 Kalevala-seuran maalauskilpailussa. Vuonna 1944 hän sai I palkinnon Aleksis Kiven teosten kuvituskilpailussa. STG grafiikkakilpailussa Tanttu palkittiin vuosina 1944, 1946, 1952 ja 1966. Rudolf Koivu -säätiön palkinnon hän sai vuosina 1952, 1956, 1967 ja 1969. Helsingin kaupungin grafiikkakilpailussa Erkki Tanttu sai II palkinnon vuonna 1956 ja I palkinnon vuonna 1959. Vuonna 1971 Tanttu sai Suomen kulttuurirahaston tunnustuspalkinnon ja Wihurin säätiön tunnustuspalkinnon. Erkki Tanttu on saanut Mikael Agricola -mitalin ja Pro Finlandia -mitalin vuonna 1955. Professorin arvonimen hän sai 1972 ja valtion taiteilijaeläkkeen vuonna 1970.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Juha Tanttu & Markku Tanttu: Isä piirtää. Kuvia Erkki Tantun elämästä. Otava 1990.
  • Kuvataiteilijat 1991 - taiteilijahakemisto (Suomen taiteilijaseura, ISBN 951-608-000-6)

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tanttu, Markku: Erkki Tantun exlibristaide. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1025. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005. ISBN 951-746-707-9.
  • Tanttu, Markku: Erkki Tantun kirjataide. Luetteloita tuotannosta, tekstejä ja piirroksia. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1995. ISBN 951-717-866-2.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]