Oulun taidemuseo
| Oulun taidemuseo | |
|---|---|
Oulun taidemuseo |
|
| Perustettu | 1963 |
| Sijainti | Kasarmintie 7 90100 Oulu |
| Koordinaatit | Koordinaatit: |
| Vierailijoita vuodessa | 34 978 (2009)[1] |
| Johtaja | Anna-Riikka Hirvonen |
| Kotisivut | Oulun taidemuseo |
Oulun taidemuseo on entisen Oulun läänin aluetaidemuseo. Museo sijaitsee Myllytullin kaupunginosassa Oulussa lähellä Hupisaaria.[2]
Taidemuseota puuhattiin pitkään Ouluun ja sitä ajoi aktiivisesti muun muassa taidemaalari Pentti Koivisto.[3] Museo perustettiin 1963.[3] Ensimmäiset tilat sijaitsivat Kolmion talossa, jossa museo avattiin yleisölle 12. lokakuuta 1963. Museo toimi myös toisissa väliaikaiseksi tarkoitetuissa tiloissa Asemakadulla, ennen kuin se pääsi muuttamaan omaan toimitaloon Myllytulliin. Museotaloksi kunnostettiin teollisuusrakennus, joka oli vapautunut Oulun yliopiston kirjaston käytöstä vuonna 1987. Kuvataidelautakunta olisi halunnut uudisrakennuksen Vänmannin saareen teatterin ja kaupunginkirjaston viereen. Taidemuseon uudet tilat vihittiin käyttöön toukokuussa 1990.[4]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Museorakennus
Taidemuseon vanha punatiilinen rakennus rakennettiin alun perin Veljekset Åström Oy:n liimatehtaaksi ja sitä käytettiin myöhemmin yhtiön konttorina. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Birger Federley vuonna 1921. Yliopiston kirjaston käytössä rakennus oli vuodet 1964–1987.[5] Laajennus- ja muutostyöt tekivät oululaiset arkkitehdit Jorma Tepon ja Henri Metsi. Taidemuseon lähellä on myös Oulun Tietomaa. Rakennusta remontoitiin vuoden 2008 ajan, jolloin taidemuseo ja museokauppa Ainoa toimivat Kulttuuritalo Valveen tiloissa.[6] Remontin aikana museon valaistus uusittiin kauttaaltaan, sähkö-, lämpö- ja ilmastointitekniikkaa ajanmukaistettiin ja vesikatto rakennettiin uudelleen. Lisäksi rakennettiin audiovisuaalisten teosten esittämiseen tarkoitettu Tasku-sali. [7] Museo avattiin omalla paikallaan jälleen 7. helmikuuta 2009.[8]
[muokkaa] Kokoelmat ja toiminta
Oulun taidemuseo on Suomen suurimpia aluetaidemuseoita sekä henkilökunnaltaan että näyttelytiloiltaan.[9] Museossa on näyttelytilaa 1100 neliötä.[10] Sen kokoelma painottuu pääosin nykytaiteeseen.[11] Suomalaisen nykytaiteen lisäksi museon kokoelmissa on pohjoissuomalaista 1900-luvun taidetta sekä muun muassa Heinäsen taidesäätiön naivistisen taiteen lahjoituskokoelma.[2]
Museon ensimmäinen taidehankinta oli liminkalaisen taidemaalari Vilho Lammen vuoden 1935 maalaus Äidin haudalla. Kokoelman vanhimpia teoksia ovat von Wrightin veljesten Oulua kuvaavat maalaukset, Amélie Lundahlin maalaukset ja Juho Rissasen vuoden 1905 Sepät-teos.[11]
Merkittävien paikallisten taiteilijoiden kuten Paavo Leinosen, Juho Mäkelän, Åke Mattaksen, Eero Snellmanin, Werner Åströmin, Aukusti ja Pentti Koiviston, Alex Rappin ja Olli Seppäsen tuotantoa on kokoelmissa eri vuosikymmeniltä. Valtakunnallisen taidekokoelmaprojektin raportin mukaan museon kokoelma muodostaa monien nykytaiteilijoiden tuotannosta kattavan läpileikkauksen ja antaa edustavan kuvan nykytaiteen tilasta. Museolla on myös merkittävä kokoelma taiteilijoiden omakuvia ja kokoelmista on julkaistu kirja Oulun taidemuseon kokoelmat.[11] Vuonna 2007 museon kokoelmiin kuului 2298 teosta.[12]
Oulun taidemuseon tehtävänä on näyttelytoiminnan lisäksi edistää alueensa taiteen tutkimusta ja taidekasvatusta, sekä toimia asiantuntija-apuna kuntien kulttuuritoimelle. Museossa on esillä vaihtuvia kotimaisen ja kansainvälisen taiteen näyttelyitä. Näyttelyihin liittyy myös yleisöluentoja, työpajoja ja esityksiä. Museon palveluja ovat myös taidehistorialliset neuvonta- ja tietopalvelut, taidekasvatustoiminta sekä yleisöopastukset. Lisäksi taidemuseo julkaisee taidehistoriallisia kirjoja. Oulun taidemuseon katutasossa sijaitsee museokauppa Ainoa, jonka valikoimaan kuuluvat uniikit esineet, lahjatavarat ja taideaiheiset tuotteet.
Lisäksi Oulun taidemuseo julkaisee verkkosivuillaan omakuvagalleriaa, sivustoa Oulun julkisista ulkoveistoksista, taidemaalari Vilho Lammen elämää ja taidetta esittelevää sivustoa sekä oululaista prosenttitaidetta esittelevää ProsenttitaideGalleriaa.[13]
[muokkaa] Museonjohtajat
Oulun taidemuseon näyttelysihteerinä toimi Kaija-Rita Koivisto 1963–1982. Kaupunginvaltuusto perusti museonjohtajan viran vuonna 1982. Museonjohtajina ovat toimineet:
- Jorma Westerlund 1982–1991
- Ullamaria Pallasmaa 1992–2002
- Taina Myllyharju 2002–2007[14]
- Anna-Riikka Hirvonen 2008–[15]
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Tietoa Oulusta: Kulttuuri 20.8.2010. Oulun kaupunki. Viitattu 3.5.2011.
- ↑ a b Oulun taidemuseo Museot.fi: Suomen museoliitto. Viitattu 5.2.2009.
- ↑ a b Valkonen, Olli: Aukusti ja Pentti Koivisto. Isä ja poika. Oulun taidemuseon julkaisuja 39/2000, Oulun taidemuseo, 2000. ISBN 951-9234-84-5.
- ↑ Manninen, Turo: Oulun kaupungin historia VI, s. 319–321. Jyväskylä: Gummerus, 1995. ISBN 951-9234-48-9.
- ↑ Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet Osa 1. Pohjois-Pohjanmaan Seutukaavaliiton Julkaisu A:115, s. 47. Oulu: Pohjois-Pohjanmaan Seutukaavaliitto, 1993. ISBN 951-9328-53-X.
- ↑ Oulun Taidemuseo – Kulttuuritalo Valve Eniro. Viitattu 26.10.2008.
- ↑ Parkkinen, Jaakko: Taidemuseo esittelee itsensä uudelleen Kaleva. 7.2.2009. Viitattu 7.2.2009.
- ↑ Ajankohtaista – Uutiset 7.1.2009 Oulun taidemuseo. Viitattu 5.2.2009.
- ↑ Tilaisuuksia ja tapahtumia 31.8.2001. Oulun kaupunki. Viitattu 26.10.2008.
- ↑ Kärki, Vesa: Oulun taidemuseolle koittaa uusi kevät Kaleva. 4.1.2009. Viitattu 5.2.2009.
- ↑ a b c Virpi Hauru ja Helka Ketonen: Valtakunnallinen taidekokoelmaprojekti. Väliraportti 1.12.2003. Valtion taidemuseo, Taidemuseoalan kehittämisyksikkö KEHYS. Viitattu 26.10.2008.
- ↑ Kokoelmat Oulun taidemuseo. Viitattu 7.2.2009.
- ↑ Oulun taidemuseon verkkojulkaisuja Oulun taidemuseo. Viitattu 5.2.2009.
- ↑ Myllyharju Tampereen taidemuseon johtajaksi 6.9.2007. Tampereen kaupunki. Viitattu 26.10.2008.
- ↑ Taidemuseon uusi johtaja valittu 28. maaliskuuta 2008. Oulun taidemuseo. Viitattu 31. maaliskuuta 2008.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Oulun taidemuseo
- Toim. Tarja Kekäläinen: Oulun taidemuseon kokoelmat, Oulun taidemuseon julkaisuja 42, Art Print Oy, 2001, ISBN 951-9234-91-8
- Omakuvagalleria, Oulun taidemuseo
- Oulun julkiset ulkoveistokset, Oulun taidemuseo
- Maiseman ja mielen tulkitsija taidemaalari Vilho Lampi, Oulun taidemuseo
- ProsenttitaideGalleria, Oulun taidemuseo
| Museot | Automuseo – Merimiehenkotimuseo – Sahamuseo – Pohjois-Pohjanmaan museo – Taidemuseo – Turkansaaren ulkomuseo |
| Rakennukset ja alueet | Kauppahalli – Kauppatori – Kaupungintalo – Kaupunginteatteri – Maikkulan kartano – Nallikari – Nuijamiesten lava – Pikisaari – Rotuaari – Tietomaa – Tuiran sillat – Tuomiokirkko – Vesaisenlinna – Villa Hannala – Ylikiimingin kirkko |
| Patsaat ja veistokset | Frans Mikael Franzénin patsas – Futura – Tuntematon – Inhimillisen kosketuksen ja teknologian vuorovaikutus – Kalasääski ja lohi – Kevätmyrskyä – Pallautuneet – Pohjan neito – Polskis – Ruutuvihko – Siivet – Toripolliisi – Tuirasta Ruijan rannoille – Valaistuksen tie |
| Tapahtumat | Arktiset Askeleet – Korttelihaipakka – Kuusrock – Lastenelokuvafestivaali – Qstock – Rotuaari Piknik – Tervahiihto – Tervasoutu – Valkosipuliyö – Vectorama |
| Muuta | Potnapekka |
| Oulun palot | v. 1652 palo – v. 1655 palo – v. 1705 palot – v. 1715 palo – v. 1773 palo – v. 1822 palo – v. 1882 palo |
| Merenkulku | Fregatti Toivo – Hailuotolaiva – Kiikelin hylky – Laitakarin hylky – Hinaaja Oulu II – Sophia Marian hylky |
| Teollisuuden historia | Aittokoski Oy – Katri Antell – Merijal – Oulu Oy – Pateniemen saha – Tervahovi – Toppila Oy – Toppilan Mallasjuomatehdas – Typpi Oy – Ab Uleå Oy – Veljekset Åström |
| Kuntaliitokset | Oulujoen kunta – Ylikiimingin kunta |
| Katso myös | Latokankaan kivikautinen asuinalue – Oulun kasarmi – Oulun kristalliyö – Oulun linna – Oulun valtaus – Pikku-Berliini – Rekikylän kivikautinen asuinpaikka – Typpi Oy:n räjähdysturma – Ylikiimingin seurakunta |
| Liikennekeskukset | Oritkarin yhdistettyjen kuljetusten terminaali – Oulun lentoasema – Oulun matkakeskus – Oulun rautatieasema – Oulun satama – Pikkaralan rautatieasema – Toppilan rautatieasema – Tuiran rautatieasema |
| Oulun kautta kulkevat tiet | Valtatie 4 – Valtatie 20 – Valtatie 22 – Seututie 833 – Seututie 834 – Seututie 836 – Seututie 847 – Yhdystie 8300 – E8 – E75 |
| Oulun kautta kulkevat rautatiet | Pohjanmaan rata – Oulu–Tornio-rata – Oulu–Kontiomäki-rata |
| Sisäiset liikenneväylät | Aleksanterinkatu – Hetekyläntie – Isokatu – Joloksentie – Raitotie – Poikkimaantie – Saaristonkatu – Torikatu – Uusikatu |
| Sillat | Erkkolan silta – Kiskopolun silta – Joutsensilta – Rautasilta – Sangin silta – Tuiran sillat |
| Kaupunki ja hallinto | Kaupunginvaltuusto – Vaakuna |
| Media | 65 Degrees North – Forum24 – Kaleva – Kansan Tahto – Oulu-lehti – Oulun Sanomat – Pohjolan Työ – Radio Mega – Oulu Radio |
| Oppilaitokset | Ammattikorkeakoulu – Yliopisto |
| Muuta Ouluun liittyvää | Hätälä – Kallioparkki – Kauppakeskus Galleria – Katri Antell – Oulunportti – Oulun Energia – Oulun Puhelin – Oulun yliopistollinen sairaala – Paskakaupunni – Pulla-Pirtti – Pelastushelikopteri Sepe – Pohjois-Suomen Rautatieharrastajat – Ylikiimingin vaakuna |