Oskari Jauhiainen
Sivulta puuttuu 
Oskari Jauhiainen (31. lokakuuta 1913 Kiiminki – 20. tammikuuta 1990 Helsinki) oli kuvanveistäjä, professori ja akateemikko.
Oskari Jauhiainen syntyi köyhään perheeseen Kiimingin Huttukylässä. Pojasta asti hän oli myös kiinnostunut kuvista, luki paljon ja teki havaintoja ympäristöstään. Hän alkoi tehdä puuesineitä perittyään sukunsa käden taitoja. Asiakaspiiri laajeni niin, että Oskarista tuli lähes päätoiminen veistäjä. Vuonna 1936 Jauhiainen teki kivistä muuratun Vesaisen muistomerkin Ylikiiminkiin ja vuonna 1937 Liekki-patsaan Pyhäjoen Yppäriin.
Vuosina 1938 - 1941 hän opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa. Valmistuttuaan Jauhiainen herätti huomiota pienoisveistoksillaan ja muotokuvillaan. Hänet kutsuttiin Lokakuun ryhmään 1947. Sodanjälkeisenä aikana Oskari Jauhiainen suunnitteli ja veisti yhteensä kymmenen sotamuistomerkkiä. [1]
1950-luvun alussa Jauhiainen saavutti vankan aseman kuvanveistäjänä erityisesti Turussa vuonna 1952 paljastetun Mikael Agricola -patsaan ansiosta. Jauhiainen työskenteli Suomen Taideakatemian koulun kuvanveistonopettajana 1956–1965.
Yhdessä kuvanveistäjä Aimo Tukiaisen janssa Jauhiainen osallistui Mannerheimin rasastajapatsaan suunnittelukilpailuun Helsingissä. Kilpailuehdotus voitti toisen kilpailun, mutta yhteistyöstä ja toteutusratkaisuista aiheutuneiden erimielisyyksien takia Oskari Jauhiainen sanotui irti yhteistyöstä kesäkuussa 1956. [2]
Useimmat Jauhiaisen teoksista ovat perinteisiä: hän oli erityisen mieltynyt jyhkeisiin klassisiin muotoihin ja vältti kokeiluja. Jauhiaisen veistämiä julkisia muistomerkkejä on ympäri Suomea.
Kiimingissä toimii vuonna 1997 avattu Oskari Jauhiaisen museo.
Sisällysluettelo |
Oskari Jauhiaisen veistämät muistomerkit ja patsaat [muokkaa]
- Vesaisen patsas, Vesala (Ylikiiminki), 1936
- Liekki, Yppäri, Pyhäjoki, 1937
- Artjärven sankarihaudan muistomerkki, Artjärvi, 1947
- Kiimingin sankarihaudan muistomerkki, Kiimingin kirkko, 1949
- Mikael Agricola, Turku, 1952
- Taistelu on päättynyt, Oulu, 1952
- Seinäjoen sankaripatsas, Seinäjoki, 1954
- Kauppatorin suihkukaivo, Lahti, 1954
- Nahkurien ammattikunnan muistopatsas, Hämeenlinna, 1958
- Kalasääski ja lohi, Pokkisenpuisto, Oulu, 1959
- Werner Söderströmin muistopatsas, Porvoo, 1960
- Ruuhkanpurkajat, Joensuu, 1964
- Kaatuneiden muistomerkki, Oulu, 1965
- Ahtaajat, Kotka, 1966
- Tervakoski Oy:n 150-vuotismuistomerkki, Tervakoski, 1967
- Merenkulkijoiden muistomerkki, (yhteistyö Eero Eerikäisen kanssa), Helsinki, 1968)
- Suihkukaivo, Nyköping, Ruotsi, 1968
- Antti Wihurin hautapatsas, Helsinki, 1969
- Teuvo Pakkala, Vaaranpuisto, Oulu, 1973
- Niittäjä, Liminka, 1977
- Vanhat Vaeltajat, Muhos, 1982
Lähteet [muokkaa]
Viitteet [muokkaa]
- ↑ Arto Kouri, Kuvanveistäjä-akateemikko Oskari Jauhiaisen elämästä ja työstä, Oskari Jauhiaisen museon sivut. Viitattu 17.4.2008.
- ↑ Rönkkö 1994, s.119-126
Kirjallisuus [muokkaa]
- Pekka Rönkkö: Oskari Jauhiainen (1913-1990) ARS Nordica 5, Pohjoinen, 1994. ISBN 951-749-207-3
Aiheesta muualla [muokkaa]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Oskari Jauhiainen Wikimedia Commonsissa- Oskari Jauhiaisen museo, Kiiminki
- Oskari Jauhiainen taiteilijamatrikkelissa
- Pekka Rönkkö: Jauhiainen, Oskari (1913 - 1990) (maksullinen artikkeli) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 13.10.2004. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 
