Uki Heikkinen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vakuutustorni, Oulu (1957).
Tornion sankaripatsas (1948).[1]

Uki (Urho Eelis) Heikkinen (1. elokuuta 1908 Helsinki1. toukokuuta 1972 Oulu)[2] oli suomalainen arkkitehti ja Uki Arkkitehdit-yhtiön perustaja. Hänelle myönnettiin professorin arvonimi vuonna 1970.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingissä vuonna 1908 syntynyt Uki Heikkinen valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1938.[3] Helsingissä hän suunnitteli muun muassa huviloita ja kaksi tornitaloa Munkkiniemeen, joita kutsutaan Munkkiniemen torneiksi.[4] Hän oli ollut Kulutusosuuskuntien Keskusliiton palveluksessa jo vuodesta 1931 ja jatkoi siellä toimistoarkkitehtina. Helsingin seudulla on useita hänen 1930- ja 1940-luvuilla suunnittelemiaan rakennuksia, esimerkiksi Munkkiniemen portti eli rakennukset Munkkiniemen puistotien alkupään molemmin puolin.[5]

Sotien jälkeen Heikkiselle tarjottiin opetustehtäviä sekä Kuopiosta että Oulusta. Hän valitsi Oulun muun muassa siksi, että oli tutustunut sota-aikana pohjoissuomalaisiin miehiin.[3]

Vuonna 1946 hän siirtyi Oulun teknilliseen oppilaitoksella[6] rakennusmestarikoulutukseen huoneenrakennusopin lehtoriksi ja toimi siellä opettajana vuoteen 1968. Vuosina 1962–1965 hän oli myös oppilaitoksen rehtori.lähde?

Vuosina 1949–1954 hän toimi Oulun läänin rakennustarkastajana.lähde? Opettajan työn ohessa hän suunnitteli Pohjois-Suomeen rakennuksia ja sankarihautausmaita esimerkiksi Iihin[7], Ouluun[8], Pattijoelle[9] ja Utajärvelle[10] Hän pääsi Oulu Osakeyhtiön suunnittelijaksi, ja aloitti uransa teollisuuden ja voimayhtiöiden suunnittelun parissa.[11] Heikkinen suunnitteli Oulun ensimmäisen 10-kerroksisen kerrostalon, jonka nimeksi tuli Vakuutustorni.[12] Hän on suunnitellut myös Alvar Aallon Koskikeskussuunnitelmaan pohjautuvan 8-kerroksisen pistetalon Toivoniemessä.[11]

Suunnittelutöiden lisääntyessä Heikkinen perusti oman toimiston[11] vuonna 1958 kotinsa yläkertaan.[6] Hän palkkasi toimistonsa suunnittelijoiksi myös neljä taitavaksi piirtäjäksi tietämäänsä rakennusmestaria.[11] Arkkitehtuuritoimisto Uki Heikkinen suunnitteli rakennuksia erityisesti Pohjois-Suomeen[4], Ouluun muun muassa Peltolan Nokia-Housen, Tapiolan talon, Iso-Albertin, Oulu-yhtiön talon, lukuisia kouluja, sairaanhoito-oppilaitoksen ja sen tornitalot.[4]

Professori Uki Heikkinen kuoli äkillisesti vuonna 1972 ollessaan 63-vuotias.[3] Hänen yhtiössään oli silloin 12 työntekijää[11] ja toimitusjohtajana aloitti hänen poikansa, rakennusneuvos Matti Heikkinen (s. 1940).[13]

Tunnustuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Heikkinen sai professorin arvonimen[14] itsenäisyyspäivänä 1970 tasavallan presidentiltä[15]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heikkisen vaimo oli Synnöve Heikkinen. Heikkinen harrasti piirtämistä ja akvarellien maalausta.[6] Hänen 1940-luvulla tekemiensä huonekalusuunnitelmien perusteella on tehty prototyyppejä, joita oli esillä Habitare-messuilla vuonna 2007.lähde?

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tornion muistomerkit (Sivu 47) 2002. Tornion kulttuuritoimisto & Tornion matkailutoimisto & Tornionlaakson maakuntamuseo. Viitattu 6.9.2022.
  2. Uki Heikkisen kuolinilmoitus (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 6.5.1972, HS Aikakone. Viitattu 11.4.2018.
  3. a b c Kärki, Vesa: Pohjoista arkkitehtuuria seitsemällä vuosikymmenellä : Huomisen tekijät -kirja kokoaa Uki Arkkitehtien historian kansiin Kaleva. 6-7-2010. Viitattu 14.1.2022.
  4. a b c Uki Heikkisen henki elää Oulussa Yle Uutiset. 30.8.2010. Viitattu 13.1.2022.
  5. Helsingin kaupunginmuseon sivuilla on suunnittelijaksi virheellisesti merkitty rakennuspiirustusten tekijä. Oikea suunnittelija Uki Heikkinen on mainittu esimerkiksi myynti-ilmoituksessa Uusi Suomi 12/1938 s. 7
  6. a b c Skyttä Jaana: Oululaisen Uki Arkkitehdit Oy:n tuore toimitusjohtaja Mikko Heikkinen on arkkitehti jo kolmannessa polvessa Kaleva. 9.2.2008. Viitattu 14.1.2022.
  7. Sotasampo www.sotasampo.fi. Viitattu 21.1.2022.
  8. Sankarihautausmaat Oulun seurakunnat. Viitattu 21.1.2022.
  9. Pattijoen Hautausmaa Raahen seurakunta. Viitattu 21.1.2022.
  10. Sankarihautausmaa www.utajarvenseurakunta.fi. Viitattu 21.1.2022.
  11. a b c d e Mölsä, Seppo: Perinteikäs oululainen Uki Arkkitehdit on uuden visualisointitekniikan edelläkävijä. Rakennuslehti, 21.9.2017. https://www.rakennuslehti.fi/2017/09/perinteikas-oululainen-uki-arkkitehdit-on-uuden-visualisointitekniikan-edellakavija/ [{{{www}}} Artikkelin verkkoversio].
  12. Oulun Torni ouluntorni.fi. Viitattu 21.1.2022.
  13. Taskinen, Rita: Suomalainen Design From Finland, Kuka kukin on, Who’s Who in Finnish Design, s. 152. Helsinki: Ornamo, 1992. ISBN 952-9748-04-3.
  14. UKI Arkkitehdit toteutti sukupolvenvaihdoksen Rakennuslehti. 30.1.2009. Viitattu 14.1.2022.
  15. Niskala, Kaarina & Okkonen, Ilpo: UKI Arkkitehdit: Huomisen tekijät, s. 180. UKI Arkkitehdit Oy, 2008. ISBN 9789529267781.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]