Mauri-myrsky
Mauri-myrsky oli voimakas, Atlantilta lähteneen trooppisen pyörremyrsky Debbyn jäänne, matalapaine, joka kaatoi metsää Pohjois-Suomessa 21.–22. syyskuuta 1982.[2][3] Metsätuhoja havaittiin laajalla alueella, joka ulottui Oulusta Inariin asti. Maa-alueiden suurin 10 minuutin keskiarvo tuulen nopeudesta mitattiin Oulussa, ja se oli 19 metriä sekunnissa.[4] Merialueiden voimakkain keskituuli, 29 metriä sekunnissa, mitattiin Moikipäässä. Puuskissa tuulennopeus nousi 40–50 metriin sekunnissa.
Perämereltä noussut myrsky yllätti asukkaat etenkin Torniossa ja Kemissä sekä muissa rannikkokunnissa. Ilmatieteen laitoksen sääennusteissa ei ollut varoitettu myrskystä etukäteen, vaan säätiedotukset olivat luvanneet alueelle navakkaa etelän tai lounaan puoleista tuulta. Myrskyn yllätyksellisyyttä korosti myös se, että edellispäivän sää oli ollut aurinkoinen ja lämmin. Silminnäkijöiden mukaan myrsky puhkesi täysin yllättäen iltapäivällä 21. syyskuuta 1982.[5]
Metsää kaatui miljoonia kuutiometrejä;[3] yksin Rovaniemen kaupungin alueella kaatui noin 4 000 puuta. Tuulen lisäksi tuhoja aiheutti korkealle noussut merivesi, joka tuhosi Kemin ja Tornion venesatamat. Suurin virallinen vedenkorkeusmittaus oli Kemistä: +201 cm.[6] Vielä Saariselän tunturialueen itäpuolella Jaurujoella myrsky kaatoi noin 265 000 kuutiometriä puuta; tälle tuhoalueelle perustettiin seuraavana vuonna Urho Kekkosen kansallispuisto. Kun puumarkkinat täyttyivät syksyllä 1982 myrskytuhopuista, seurauksena oli raakapuun hinnan romahtaminen. Toisaalta myrskytuhojen raivausta helpotti se, että pysyvä lumi satoi syksyllä 1982 poikkeuksellisen myöhään.[5]
Mauri-myrskyn epäillään synnyttäneen ainakin yhden trombin, joka kaatoi puita ryppäinä kohti keskipistettä.
Kuolonuhreja oli kaksi: pariskunta, joka haki suojaa lomamökistään Vitagrunnin saaresta Torniossa. Mökki irtosi maasta myrskytuulen voimasta ja kulkeutui veden pinnalla kilometrin verran murskautuen mantereen rantakallioihin Tornion Laivaniemessä. Tuuli mm. paiskoi tuhansia kiloja painavia veneitä pitkällekin maalle.[7][5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Infotaulu Ounasvaaran luontopolun varrella.
- ↑ Puttonen, Mikko: Myrsky iskee tiede.fi. 17.8.2011. Sanoma Magazines Finland. Viitattu 18.1.2013.
- ↑ a b Ilkka Enkenberg: Vuosisata – itsenäisen Suomen aika, s. 163. Readme.fi. ISBN 978-952-321-432-3.
- ↑ Myrskytilasto 1990 lähtien (pdf) (s. 9) Ilmastokatsaus. 11/2001. Ilmatieteen laitos. Viitattu 18.1.2013.
- ↑ a b c Kari Lindholm: Myrskyistä mahtavin. Aarre-lehti 8/2018, s. 46–51. Helsinki: Viestilehdet Oy.
- ↑ Leevi Korpela: Myrskyuutisten historiaa Suomesta
- ↑ Mauri-hirmumyrsky riehui Lapissa 1982 Yleisradio. Viitattu 4.8.2010.