Kiikelin hylky

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kiikelin hylky on Oulun kauppatorin edustalla sijaitsevan Kiikelin saaren rannasta Oulujoen suistosta paikannettu puisen aluksen hylky, joka löydettiin 16. toukokuuta 2000 puistotöihin liittyvien uimarannan ruoppausten yhteydessä. Ruoppausjätteen mukana pohjasta oli noussut puisen aluksen kylkikaari sekä kuusi metriä pitkä kölin osa.

Pohjan sukellustutkimuksissa löydettiin kaivinkoneen irrottamia runko- ja laudoitusosia, ja pohjamudan alta löydettiin lisää puisen aluksen rakenteita. Mutaa poistettiin rakenteiden päältä vesisuihkuilla, mutta vain osia hylyn rakenteista saatiin esiin. Tutkimuksissa saatiin kuitenkin esille noin seitsemän metrin matkalla yhtenäistä laudoitusta, mutta hylyn kokonaispituutta ei kyetty määrittelemään. Aluksen rungon leveys oli mittausten mukaan noin 6,5 metriä, ja sen perusteella aluksen koko pituudeksi arvioitiin noin 20 metriä.

Hylyn osat olivat havupuuta, enimmäkseen mäntyä, jonka perusteella aluksen alkuperä on jokin Itämeren pohjoisosan valtio. Rungon rakenteen ja laudoituksen perusteella alus ajoitettiin alustavissa tutkimuksissa 1600–1800-luvuille. Ajoittamisessa käytettäviä esinelöytöjä ei tehty.

Joensuun yliopiston dendrokronologian laboratoriossa tehtyjen tutkimusten perusteella laivan rakentamiseen käytetyt puut on kaadettu 1600-luvun jälkipuolella. Tarkemmissa puuaineksen tutkimuksissa on todettu, että alus on rakennettu 1670–1680-lukujen vaihteessa kaadetuista puunrungoista. Joensuun yliopiston tutkijan mukaan alus on rakennettu Pohjanmaan rannikolla, sillä puunäytteiden lustosarjat vastaavat pohjalaista näytemateriaalia. Täten hylky kuuluu Suomen vanhimpiin kotimaisena pidettäviin laivanjäännöksiin.

Hylky sijaitsee Hahtiperän–Pokkitörmän alueella Kaupunginojan tuntumassa. Kaupungin satama sijaitsi 1700-luvun alussa hylyn löytöalueella. Tuona aikana rahtimiehet jättivät kaupungin satamaan useita huonokuntoisia laivoja lahoamaan. Ajelehtivat ja uponneet alukset määrättiin poistettavaksi uhkasakon nojalla, mutta kun sekään ei auttanut, kaupunki siivotutti hylkyjen omistajilla hylyt pois. Kiikelin hylky saattaa olla eräs satamaan lahoamaan jätetyistä aluksista, joka on sittemmin siirretty lahoamaan hylyn löytöpaikalle.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Titta Kallio, Sanna Lipponen: Historiaa kaupungin alla: kaupunkiarkeologisia tutkimuksia Oulussa, s. 187–192. Pohjois-Pohjanmaan museo, 2005. ISBN 952-5465-17-9.