Toppilan Mallasjuomatehdas

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Panimon rakennuksia Oulun Toppilassa.
Tehdasalueen huvilan ulkoasu on vuodelta 1881.

Oy Toppilan Mallasjuomatehdas Ab on oululainen panimo, jonka lahtelainen Oy Mallasjuoma Ab osti vuonna 1967. Mallasjuoma lopetti oluen panon Toppilassa vuonna 1979.

Toppilan Mallasjuomatehtaan voidaan katsoa perustetun jo vuonna 1862, kun Isak Fellman perusti Toppilansalmen Oluttehtaan Oulun kauppaseuran maille. Tehdas aloitti oluen ja sahdin valmistuksella ja kolme vuotta tämän jälkeen yritys sai oikeuden valmistaa myös portteria. Nälkävuonna 1867 panimo ajautui vararikkoon. Sen osti seuraavana vuonna J. W. Snellman G:son. Panimo oli jonkin aikaa oululaisen Snellman-suvun hallinnassa, mutta myytiin Isak Åströmille vuonna 1885. Vuonna 1919 panimo fuusioitiin Mustasalmen oluttehtaan kanssa ja fuusiossa syntyneen yrityksen nimeksi annettiin Oy Toppilan Mallasjuomatehdas Ab.[1]

Merkittäviä vuosilukuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1857 Toppilansalmen Oluttehdas, perustaja Isak Wilhelm Fellman
  • 1862 oluen ja sahdin valmistusta
  • 1865 oikeus valmistaa myös portteria
  • 1867 (nälkävuosi) panimo joutui vararikkoon ja 12.8.1868 sen osti kauppaneuvos J.W.Snellman
  • 1879 panimon peri Raatimies Johan Georg Snellman
  • 1885 myynti I.H. Åströmille
  • 1919 perustettiin Oy Toppilan Mallasjuomatehdas Ab
  • 1936 yritys myytiin M. Valtoselle
  • 1967 Oy Mallasjuoma osti Toppilan tehtaan.
  • 8/1979 viimeinen oluen keitto Toppilan tehtaalla
  • 1988 Oy Hartwall Ab osti Mallasjuoman

Tuotteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Toppilan lakkajuoma
  • Citroni-sima
  • Toppilan oluet

Panimon rakennukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tehdasalueella Länsi-Toppilassa on säilynyt rakennuksia panimon koko historian ajalta. Vanhin varsinainen panimorakennus on 1864 rakennettu panimon viljavarasto, jossa nykyisin toimii Allin Matala-niminen kokous- ja juhlaravintola. Rakennuksen yhteydessä on punatiilinen tehdasrakennus noin vuodelta 1889. Rakennukset ovat toimineet mallastamona ja varastona.

Toinen tiilirakennus alueella on vuonna 1900 valmistunut lämpökeskus ja sen taakse vuonna 1940 rakennettu höyrykeskus. Molempiin rakennuksiin liittyy tiilimuurattu piippu.

Tiilirakennusten väliin on valmistunut vuonna 1968 keittämö- ja pullottamorakennus. Myös viimeisimmät (vuonna 1979 suljetut) oluen keittolaitteistot ovat jäljellä kokonaisina keittämössä ja lähes käyttökunnossa (laitteisiin tulee mm. sähkö). Rakennus edustaa tyylikästä 1960-luvun elementtirakentamista lasitiilisine ikkunoineen.

Alueen pohjoisosassa on vuonna 1980 valmistuneet aluetta hallitsevat varastorakennukset. Rakennuksissa on Mallasjuoman myöhemmin ostaneella Hartwallilla jakeluvarasto.

Huvilarakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Panimon konttorina toiminut huvila on alueen rakennuksista vanhin. Se on myös vanhin koko Toppilansalmen ja Hietasaaren alueen huvilarakennuksista. Huvilan rakennutti Henrik Tornberg vuonna 1856. Huvila sai nykyisen uusrenessanssityylisen ulkoasunsa näköalatorneineen vuonna 1881, jolloin Johan Georg Snellman rakennutti ja sisusti huvilan uudelleen. Huvila myytiin panimon ohella Isak Åströmille. Åströmin aikana huvilaan rakennettiin rakennusmestari W. Linderoosin piirustusten mukaan suuri avoin veranta ja verannan päälle parveke. Veranta on sittemmin lasitettu 1960-luvulla.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Länsi-Toppilan rakennussuojeluselvitys INVENTOINTI - Arkkitehtitoimisto Ark-Byroo 09/2004.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Oulun Panimohistoriaa Oulun Olutseura. Viitattu 11. helmikuuta 2007.
  2. Niskala, Kaarina: Valkovuokkojen villat. Toppilansalmen huvilat ja puutarhat, s. 75-78. Oulu: Oulu-seura r.y., 2007. ISBN 978-951-96461-6-9.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]