Janne Rajamaa
Johannes (Janne) Rajamaa, nimi vuoteen 1920 Ivan Rodionoff (Janne Rotonen) (3. syyskuuta 1893 Pistojärvi, Venäjän keisarikunta – 23. huhtikuuta 1972 Oulu) oli vienankarjalaista syntyperää ollut suomalainen kauppaneuvos ja Pudasjärvellä toimineen sekatavarakaupan Rajamaa Oy:n toimitusjohtaja. [1][2]
Pistojärven Suvannon kylässä syntyneen Rajamaan vanhemmat olivat maanviljelijä, laukkukauppias Ivan Rodionoff (Juho Rotonen, Iso-Iivana Rotonen) ja Irena Rotonen. Hän oli kulkukauppiaana toimineen isänsä mukana kauppamatkoilla Suomen puolella ja kävi kiertokoulua 1905 Oulujoen Savikylässä ja suoritti myös lyhyen kansanopistokurssin 1908 Kuusamossa. Vuonna 1906 luku- ja kirjoitustaidon hankkineesta Rajamaasta tuli poromies ja tukkijätkä Vasili Rohkimaisen (s. 1881) hevosmies tämän kauppamatkoilla Suomessa. He harjoittivat liiketoimintaa aina 1930-luvun lopulle saakka nimellä Rohkimainen & Rotonen.[1][2]
Ensimmäisen maailmansodan alettua 1914 Rajamaa palveli kolme vuotta Venäjän armeijassa osallistuen taisteluihin Karpaateilla ja Galitsiassa. Vuonna 1917 hän karkasi rintamalta Galitsiassa ja palasi Oulun kautta kotikyläänsä Suvantoon. Rajamaa kierteli sitten Venäjän puolella ja liittyi kesällä 1918 Muurmannille saapuneisiin englantilaisiin joukkoihin ja hänestä tuli liittoutuneiden komendantti. Helmikuussa 1919 Rajamaa oli mukana Vienan Kemissä pidetyssä vienankarjalaisten edustajakokouksessa jossa vaadittiin Karjalan julistamista itsenäiseksi valtioiksi. Kun liittoutuneiden joukot poistuivat Muurmannilta lokakuussa 1919 Rajamaasta tuli Vienan Karjalan väliaikaisen toimikunnan kauppa-asiamies. Hänet valittiin maalis-huhtikuun vaihteessa 1920 Uhtualla pidetyillä Vienan Karjalan maakuntapäivillä väliaikaisen hallituksen kaupalliseksi ministeriksi ja rajakomendantiksi. Samassa yhteydessä hän otti sukunimekseen Rajamaa Akseli Gallen-Kallelan runon pohjalta. Venäläiset eivät suostuneet neuvottelemaan Vienan Karjalan väliaikaisen hallituksen kanssa ja taistelujen jälkeen väliaikainen hallitus vetäytyi Suomen puolelle Suomussalmelle hajaantuen sen jälkeen. Rajamaa auttoi Suomeen tulleita vienankarjalaisia pakolaisia ja hän aloitti samalla myös omat liiketoimet Suomessa. Hän ryhtyi taas Vasili Rohkimaisen liikekumppaniksi kulkukauppiaana ja piti toiminnan keskuspaikkana nyt Simon kuntaa. Rajamaa myi muun muassa suuret määrät vaasalaisen Lassila & Tikanoja Oy:n vuonna 1923 perustaman pukutehtaan valmistamia Tiklas-pukuja.[1]
Rajamaasta tuli Suomen kansalainen tammikuussa 1924 ja hän avasi samana vuonna kiinteän Onnela-kaupan Pudasjärvellä. Hän hankki 14-paikkaisen Ford-linja-auton ja aloitti ensimmäisenä säännöllisen linja-autoliikenteen Pudasjärven ja Oulun välille. Rajamaa toimi myös tukkukauppiaana ja alkoi toimittaa tavaroita muille Pudasjärven ympäristön kauppiaille. Hän perusti lisää sivumyymälöitä Pudasjärvelle ja rakennutti vuonna 1935 oman liiketalon Pudasjärvelle. Rajamaan yhtiökumppani Rohkimainen oli jatkanut perinteistä kulkukauppaa hevosella ja heidän yhtiökumppanuutensa päättyi 1938 jolloin omaisuus jaettiin kahtia niin että Pudasjärvi tuli Rajamaalle ja Kuusamo Rohkimaiselle. Rajamaan liiketoiminta jatkui aluksi toiminimellä Janne Rajamaa ja sitten vuodesta 1941 Rajamaa Oy:n nimellä osakeyhtiönä. Rajamaa oli yhtiön toimitusjohtajana vuoteen 1958 ja sen jälkeen yhtiön hallituksen puheenjohtajana.[1]
Talvisodan aikana Rajamaa toimi karjalaisten pakolaisten asioiden erikoistuntijana. Jatkosodan aikana Rajamaa oli Vuonniseen kauppaliikkeen perustaneen Kauppa Oy Uhtuan hallintoneuvoston puheenjohtaja sekä sotilashallintoesikunnan neuvottelukunnan jäsen. Hän olisi halunnut laajentaa Kauppa Oy Uhtuan toimintaa myös muualle Vienan Karjalaan mutta ei onnistunut tässä. Lapin sodan aikana Rajamaa huolehti Pudasjärven kautta kulkeneiden evakkojen muonituksesta.[1]
Sotien jälkeen Rajamaasta tuli talousneuvos 1949 ja kauppaneuvos 1967. Hän oli vuonna 1950 mukana perustamassa Valtakunnan Kauppiasliittoa ja toimi liiton ensimmäisenä puheenjohtajana. Hän kuului Pudasjärven kirkkovaltuustoon sekä taksoitus- ja verotuslautakuntaan ja oli mukana perustamassa Pudasjärven Sähkö Oy:tä. Hän oli mukana perustamassa 1945 Säätiö Väinölää joka järjesti koulutusmahdollisuuksia vähävaraisille nuorille sekä Domnan Pirtin säätiötä joka rakennutti 1964 Suomussalmelle karjalaisten runonlaulajien muistolle Domnan pirtin.[1]
Rajamaa Oy liittyi Spar-ryhmittymään ja avasi ensimmäisen valintamyymälänsä Pudasjärvelle vuonna 1961. Toukokuussa 1967 avattiin Pudasjärven Kurenalle maaseudun oloissa suuri 1 200 neliömetrin tavaratalo ja 1960-luvun lopulla Rajamaa Oy:llä oli 13 myyntipistettä ja yli 70 työntekijää. Rajamaa Oy myytiin 1974 Pohjanmaa Oy:lle (entinen Pohjanmaan Kauppiaiden Oy).[1] Vuonna 1986 liiketoiminnan ostivat Jouko ja Irene Ranua ja toiminta jatkui nimillä T-Market Prima ja SPARmarket Jouko Ranua Oy. Rajamaa Oy:n liikettä jatkaa nykyisin Pudasjärvellä M-ketjuun kuuluva M-Tavaratalo Pudasjärvi Oy.[3]
Rajamaa oli naimisissa vuodesta 1926 vienankarjalaisen Jenni Rotosen (1901–1980) kanssa. Heidän poikansa oli Rajamaa Oy:tä isänsä jälkeen johtanut ekonomi Jouko Juhani Rajamaa (1941–2005).[1]
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Eino S. Rahikainen : Vienan prihan tie : Kauppaneuvos Janne Rajamaan elämää; kuvia ja taustakuvia. Otava 1969
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h Tuomas Möttönen: Kauppaneuvos Janne Rajamaa (1893–1972). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 5.9.2011. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 26.12.2018
- ↑ a b Kirjastovirman henkilögalleria : Janne Rajamaa (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ M-Tavaratalo Pudasjärvi Oy : Jo 94 vuotta kauppaa Kurenalla ! (Arkistoitu – Internet Archive)
|
