Ilomantsin kirkko
| Ilomantsin kirkko | |
|---|---|
 Ilomantsin kirkko |
|
| Sijainti | Henrikintie 1, Ilomantsi |
| Koordinaatit | |
| Seurakunta | Ilomantsin seurakunta |
| Rakentamisvuosi | 1796 |
| Suunnittelija | Henrik Johan Mechelin |
| Materiaali | puu |
| Istumapaikkoja | 800 |
 |
|
Ilomantsin luterilainen kirkko on Ilomantsin luterilaisen seurakunnan pääkirkko ja sijaitsee Ilomantsin kirkonkylässä. Se on järjestyksessä Ilomantsin viides luterilainen kirkko. Kirkko on rakennettu vuonna 1796 Henrik Johan Mechelinin johdolla. Kirkossa on noin 800 istumapaikkaa.
Ilomantsin kirkko on toinen Ilomantsin kirkonkylän kirkoista. Kirkonkylässä sijaitsee myös Ilomantsin ortodoksinen kirkko.
Vanhan kirkon tuho[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ilomantsin järjestyksessä neljäs luterilainen kirkko tuhoutui salamaniskun sytyttämässä tulipalossa 27.7.1794. Samassa tulipalossa tuhoutui myös luterilaisen kirkon vieressä ollut ortodoksinen kirkko.[1] Uutta kirkkoa ryhdyttiin suunnittelemaan välittömästi. Uuden kirkon piirustukset tilattiin Tukholman yli-intendentinvirastosta. Yli-intendentti Carl Fredrik Adelcrantzin 13.5.1795 päiväämät piirustukset esittivät tasavartista ristikirkkoa. Piirustuksen kirkossa oli matala satulakatto ja se oli torniton. Piirustusten pohjalta toteutettuun ristikirkkoon jäi alkuperäisestä suunnitelmasta lopulta vain sen ristimuoto, sekin kapenevasakaraisena toteutettuna.[2]
Kirkon rakentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ilomantsin seurakunnalla oli vaikeuksia löytää rakentaja uudelle kirkolle. Lopulta rakentajaksi valittiin tammikuussa 1796 korkeasta palkkavaatimuksesta huolimatta Kiteen Matkaselän sahan kirjuri Adam Mechelin. Työt olivat kuitenkin vasta aluillaan, kun hän kuoli tapaturmaisesti samana vuonna. Työn jatkajaksi valittiin Adam Mechelinin poika, ylioppilas Johan Henrik Mechelin (s. 1774 Juva, k. 1840 Jaakkima), jonka johdolla kirkkoa rakennettiin kesän 1796 ajan. Pääpiirteissään kirkko oli valmiina saman vuoden syksyllä, joskin viimeistely jatkui vielä parin vuoden ajan.[3] Kirkkoa korjattiin jo 1810-luvun alussa. Työstä vastasi tällöin kirkonrakentaja Juhana Karppinen. Karppinen vastasi myöhemmin myös kellotapulin korjaustöistä.[4]
Kirkon koristelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ilomantsin kirkko tunnetaan kuvakirkkona sen värikkäästä sisätilojen koristelusta johtuen. Ajatus kirkon luterilaisittain poikkeuksellisen runsaaseen koristeluun on todennäköisesti saatu läheisestä ortodoksisen kirkon runsaasta maalauskoristelusta ja ikoneista.[5]
Ilomantsin kirkon koristeet maalasi 1830–1832 Samuel Elmgren.[6] Hän maalasi kirkkoon puolensataa enkelihahmoa ja lukuisia Raamatun kertomuksia ja pilvien päälle kuvattuja henkilöitä.[7] Kuvakoristelun Elmgren teki pääosin liimaväreillä, mutta hän paranteli yksityiskohtia öljyväreillä. Elmegrenin maalausten tyyli edustaa kansanomaista uusklassismia.[8] Kirkon koristelutyyli on ainutlaatuinen Suomessa. Lähimmät vastineet koristelulle voi löytää Ruotsista.[9]
Myös öljyvärein maalattu alttaritaulu on Elmrgenin käsialaa. Suurikokoinen taulu kuvaa ristiinnaulittua Kristusta ympärillään Neitsyt Maria, apostoli Johannes ja Magdalan Maria.[10]
Kirkon myöhemmät korjaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirkkoon tehtiin suurempia korjauksia 1840-luvun lopulla, jolloin paranneltiin paanukattoa ja perustuksia. Kirkon ulkoseinät myös laudoitettiin ja maalattiin keltaisiksi. Vuonna 1871 paanukatto korvattiin päreillä ja sisällä uudistettiin ja korjattiin eteisiä, lehtereitä, kuoria ja sakastia. Viimeistään tällöin osa alkuperäisestä Elmgrenin koristelusta jäi uuden maalipinnan alle.[11]
Korjaukset jatkuivat 1900-luvun alussa, jolloin kirkko sai peltikaton ja lämmityskamiinat. Suuri korjaus tehtiin vuonna 1933, jolloin viipurilaisen arkkitehdin Juhani Viisteen suunnitelmien pohjalta korotettiin kirkon keskiosaa ja pientä torniosaa suurennettiin. Lisäksi muun muassa kirkon eteiset suurennettiin ja ulkoseinien vaakalaudoitus korvattiin punaiseksi maalatulla pystylaudoituksella. Sekä kirkon että kellotapulin peltikatot maalattiin kahdella värillä jäljittelemään paanukaton koristeellista vaikutelmaa.[12] Viiste pyrki säilyttämään Elmgrenin maalaukset sisätilojen kunnostuksen yhteydessä. Vanhojen maalausten kunnostajaksi ja uusien enkelihahmojen ja koristemalausten tekijäksi valittiin viipurilainen taiteilija Lauri Välke. Välkkeen apuna toimi enolainen taidemaalari Eino Härkönen. Samassa yhteydessä kuorin ikkunoihin hankittiin Salomo Wuorion lasimaalamon valmistamat lyijylasimaalaukset, jotka suunnitteli Paul Semonov (myöh. Pauli Semeri).[13]
Seuraava suuri korjaus tehtiin vuosina 1993–1994. Tällöin vanhoja maalauksia puhdistettiin ja entisöitiin alkuperäistä ilmettä kunnioittaen.[14]
Kirkon ympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Uusi kirkko oli valmistumisensa jälkeen useamman vuoden ilman kelloja, sillä vanhan kirkon kello oli sulanut tulipalossa. Vanhan kellon metalli oli kuitenkin otettu talteen ja siitä voitiin vuonna 1801 valaa uusi kello. Se sijoitettiin vuonna 1803 valmistuneeseen kellotapuliin, jonka oli rakentanut kirkonrakentaja Iisakki Sorsa. Malliltaan kellotapuli oli kolminivelinen pohjalaistyyppinen renessanssitapuli.[15]
Kirkon pihassa on herätysliikkeen johtajan Henrik Renqvistin ja lähetyssaarnaaja Pietari Kurvisen muistomerkit. Molemmat ovat syntyneet Ilomantsissa.[16]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hanka, Heikki: Sadan enkelin kirkko. Ilomantsin kuvakirkon kaksi vuosisataa. Minerva Kustannus Oy, Jyväskylä 2003.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Hanka 2003, s. 5.
- ↑ Hanka 2003, s. 9.
- ↑ Hanka 2003, s. 11–12.
- ↑ Hanka 2003, s. 15.
- ↑ Hanka 2003, s. 15–16.
- ↑ Hanka 2003, s. 17.
- ↑ Hanka 2003, s. 22, 24–27.
- ↑ Hanka 2003, s. 18.
- ↑ Hanka 2003, s. 32.
- ↑ Hanka 2003, s. 28.
- ↑ Hanka 2003, s. 33.
- ↑ Hanka 2003, s. 33–34.
- ↑ Hanka 2003, s. 35–36.
- ↑ Hanka 2003, s. 38.
- ↑ Hanka 2003, s. 12.
- ↑ Hanka 2003, s. 42.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ilomantsin kirkko Wikimedia Commonsissa
- Ilomantsin kirkko (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.