Onni Määttänen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Wikiuutiset
Wikiuutisissa on aiheeseen liittyvä uutinen:
Onni Määttänen

Onni Henrik Määttänen (10. helmikuuta 1908 Ilomantsi13. kesäkuuta 2010 Joensuu) oli Mannerheim-ristin ritari n:o 119 ja ainoa 100 vuotta täyttänyt ritari. Sodan jälkeen Määttänen toimi maanviljelijänä Ilomantsin Maukkulassa vuoteen 1979 saakka. Hänelle on myönnetty talousneuvoksen arvonimi. Määttänen asui Joensuussa.

Talvisodassa Määttänen palveli lähellä kotiseutuaan Ilomantsin lohkolla toimien komppanianvääpelinä. 13. joulukuuta 1939 hän haavoittui lievästi Oinassalmella.

Jatkosodassa Määttäsestä tuli kaukopartiomies Osasto Kuismasen riveihin. Ritarinimitykseensä 1. elokuuta 1943 mennessä ErP 4:n kaukopartionjohtaja, vääpeli Määttänen oli ehtinyt suorittaa 16 partiomatkaa. Määttänen oli mukana esimerkiksi Petrovski Jamin huoltokeskuksen tuhoamisretkellä.

Ritarinimityksen perusteluissa mainitaan hänen yhtenä ominaisuutenaan mielenmaltti. Tämä ilmeni hieman erikoisella tavalla hänen haavoittuessaan eräällä partiomatkalla. Määttänen salasi haavoittumisensa ja toimi partiossa loppumatkan ajan tavalliseen tapaan. Toiset saivat tietää vammasta vasta partion palattua tukikohtaan.

Määttäsen viimeinen partiomatka on kuuluisa. Seitsemän miehen partio toimi Karhumäen eteläpuolella syyskuussa 1944. Muonan loppuessa partio yritti saada yhteyden yksikköönsä täydennyksen tilaamista varten, mutta yhteyttä Kyynel-radiolla ei saatu. Yksi partion miehistä oli lisäksi kuumeessa. Kun vastaus viimein saatiin, viesti kuului: Sotatoimet loppuneet tulkaa kotiin niin kuin pääsette. Paluumatka kävellen olisi vienyt kolme viikkoa. Seuraavassa yhteydessä partiolle kuitenkin luvattiin noutolento. Lento oli poikkeuksellinen, koska se tapahtui Neuvostoliiton puolelle ilman lupaa aselevon ollessa jo voimassa.

Hänet ylennettiin ylivääpeliksi 24. helmikuuta 1968.

Kun Määttänen täytti 10. helmikuuta 2008 100 vuotta, hänen syntymäpäiviään juhlittiin Pohjois-Karjalan Prikaatissa. Paikalla oli lähes 400 kutsuvierasta. Juhlapuheen pitänyt Itä-Suomen sotilasläänin komentaja kenraalimajuri Jukka Pennanen luonnehti Määttästä poikkeukselliseksi sotilaaksi ja ihmiseksi. Pennanen välitti myös Puolustusvoimien komentajan amiraali Juhani Kaskealan sekä puolustusministeri Jyri Häkämiehen tervehdyksen ja onnittelut Määttäselle.

Mannerheim-ristin ritareista paikalla olivat Tuomas Gerdt ja Pentti Iisalo. Myös Iisalo piti juhlapuheen Määttäselle. Iisalo kuoli itse 8 kk myöhemmin samana vuonna. Neljäs elossa ollut ritari Heikki Nykänen ei päässyt osallistumaan juhliin.

Määttänen asui kotonaan 97-vuotiaaksi asti ja asui sen jälkeen joensuulaisessa sairaskodissa aina kuolemaansa saakka. Määttänen kuvaili vointiaan vielä hyväksi 100-vuotissyntymäpäivänsä aattona. Hän ei kuitenkaan enää osallistunut Itsenäisyyspäivän vastaanotolle.

Määttänen kuoli 102-vuotiaana sairaalassa Joensuussa.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hurmerinta, Ilmari (toim.): Mannerheim-ristin ritarit: Ritarimatrikkeli. Helsinki: Mannerheim-ristin ritarien säätiö, 2008. ISBN 978-952-92-3268-0.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Karhunen, Joppe: Taistelujen miehet : Mannerheim-ristin ritarien taisteluista ja vaiheista. Porvoo : WSOY, 1972. ISBN 951-0-00639-4.
  • Mäkelä, Jukka L.: OsKu : Tiedustelua ja kaukopartiointia välirauhan ja jatkosodan ajoilta. Porvoo, Helsinki : Werner Söderström Osakeyhtiö, 1966. ISBN puuttuu kirjasta.
  • Tikkanen, Pentti H.: Marskin kaukopartioritarit : Kaukopartiopataljoonan eli Erillisen Pataljoona 4:n Mannerheim-ristin ritarit. Hämeenlinna: Karisto, 1995. ISBN 951-23-3482-8.
  • Hurmerinta, Ilmari; Viitanen, Jukka (toim.): Suomen puolesta - Mannerheim-ristin ritarit 1941–1945, 4. painos. Ajatus kirjat, 2004. ISBN 951-20-6224-0.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]