Rolf Winqvist
Rolf Robert Winqvist (3. maaliskuuta 1919 Tuusula – 23. kesäkuuta 1944 Salmi) oli Suomen ilmavoimien tähystäjä ja Mannerheim-ristin ritari. Sotilasarvoltaan hän oli luutnantti. Winqvist lensi talvi- ja jatkosodassa yhteensä 111 sotalentoa.[1]
Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Winqvist syntyi Tuusulassa maanviljelijä Anders ja Anna (o.s. Öhman) Winqvistin perheeseen. Päästyään ylioppilaaksi Helsingin ruotsalaisesta lyseosta vuonna 1938 hän aloitti asevelvollisuutensa Ilmavoimien reserviupseerikurssilla numero 8.[2] Kurssin päätteeksi hänet ylennettiin vänrikiksi 11. syyskuuta 1939. Winqvist komennettiin 16. syyskuuta 1939 Lentorykmentti 4:ään, Lentolaivue 46:n 3. lentueeseen. Talvisodan aikana 25. tammikuuta 1940 Winqvist siirrettiin rykmentin Bristol Blenheim -kalustolla varustettuun Lentolaivue 44:ään. Winqvist lensi talvisodassa 27 sotalentoa tähystäjänä mukaan lukien kreivi Carl Gustav von Rosenin suorittama Douglas DC-2 -tyypin ainut sotalento Suomen ilmavoimissa.[2]
Välirauhan alkupuolella Winqvist kotiutettiin ja hän ehti aloittaa opiskelun korkeakoulussa, kunnes hänet kutsuttiin liikekannallepanossa takaisin palvelukseen. Winqvist astui palvelukseen 18. kesäkuuta 1941 Lentolaivue 44:n 2. lentueeseen. Winqvist lensi edelleen Blenheim-pommikoneen tähystäjänä. 30. maaliskuuta 1942 hänet ylennettiin luutnantiksi. 24. joulukuuta 1941 tehdyn esityksen ja 15. huhtikuuta 1942 tehdyn lisäesityksen jälkeen Winqvist nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi 26. huhtikuuta 1942 numerolla 55.[3] Nimitysperusteluissa mainitaan muun muassa esimerkillinen rohkeus, taistelumieli, into ja taitavuus.
Lentolaivue 44 vaihtoi kalustonsa Junkers Ju 88 -koneisiin keväällä 1943. Tässä vaiheessa Winqvistillä oli takanaan 100 sotalentoa Blenheim-koneen tähystäjänä. Winqvist kaatui 23. kesäkuuta 1944, kun paluulennolla ollut Junkers-kone (JK-259) syöksyi maahan Salmin pitäjän Manssilassa. Onnettomuudessa koko miehistö sai surmansa mukaan lukien Winqvist.[1] Winqvist on haudattu Paijalan hautausmaalle Tuusulaan.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hurmerinta, Ilmari; Viitanen, Jukka (toim.): Suomen puolesta – Mannerheim-ristin ritarit 1941–1945. Ajatus, 1994. ISBN 951-9440-28-3.
- Keskinen, Kalevi; Stenman, Kari: Suomen ilmavoimien historia 21 – Lentävät ritarit. Kustannusliike Kari Stenman, 2003. ISBN 951-98751-4-X.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
