Lentorykmentti 4

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Rykmentin lukumääräisesti enemmistönä ollut konetyyppi, Bristol Blenheim.

Lentorykmentti 4 oli Suomen ilmavoimien kaukotoimintalaivueista koostunut joukko-osasto.

Perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lentorykmentti 4 (LeR 4) perustettiin Ilmavoimien organisaatiouudistuksen yhteydessä Lentoasema 6:n tilalle 1. tammikuuta 1938.[1] Rykmenttiin kuului alun perin kaksi laivuetta, Lentolaivue 44 (LLv 44) ja Lentolaivue 46 (LLv 46). Lisäksi rykmenttiin kuului Lentolaivue 42 (LLv 42), jolla ei ollut henkilökuntaa eikä kalustoa, se oli olemassa talvisodan konetäydennyksiin asti vain paperilla. Rykmentin esikunta sijaitsi Immolassa ja laivueet Immolassa sekä Vuoksenlaaksossa. Molempien laivueiden kalustona oli Englannista hankitut Bristol Blenheim -pommikoneet.

Lentorykmentti 4 toisessa maailmansodassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rykmentti siirtyi juuri ennen talvisotaa Luonetjärvelle rakennettuun uuteen tukikohtaan. Rykmentillä oli sodan alkaessa lentokelpoisina 17 konetta[2]. Englannista ostettujen lisäkoneiden myötä rykmentin kolmas laivue, LLv 42, perustettiin virallisesti 16. tammikuuta 1940. Rykmentti suoritti sodan aikana 423 sotalentoa ja menetti 12 konetta, joista seitsemän vihollisvaikutuksen takia[3]. Jatkosodan alkupuolella, 23. marraskuuta 1941, rykmenttiin perustettiin olemassa olevien lisäksi yksi uusi laivue, alun perin koulutuslaivueena toiminut Lentolaivue 48 (LLv 48). Neljä kaukotoimintalaivuetta käsittänyt rykmentti lensi sodan aikana yli 4 000 sotalentoa menettäen 65 konetta ja 164 lentävän henkilökunnan jäsentä kaatuneena.[4] Lapin sodassa rykmentin laivueet suorittivat saksalaisia joukkoja vastaan 462 sotalentoa menettäen seitsemän konetta ja 16 lentävän henkilökunnan jäsentä kaatuneena.[4]

Lentorykmentti 4 sodan jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Hämeen lennosto ja Lapin Lennosto

1. elokuuta 1945 valvontakomissio vapautti Ilmavoimat lentokiellosta, jolloin edelleen Luonetjärvellä toimiva rykmentti aloitti koulutustoiminnan. Pariisin rauhansopimuksen mukaisesti sisäisillä pommiripustimilla varustetuista koneista luovuttiin, jolloin rykmentin kalusto (JK- ja BL -koneet) lennettiin varikolle varastointia varten elo-syyskuussa 1948. Samalla rykmentin laivueista lakkautettiin kaksi. Rykmentti sai aluksi koulutuskalustokseen Messerschmitt Bf 109 -hävittäjiä sekä myöhemmin Valmet Vihuri -harjoitushävittäjiä. 1. joulukuuta 1952, Puolustusvoimien kokonaisuudistuksessa, lentorykmentit muutettiin lennostoiksi. Lentorykmentti 4:n uudeksi nimeksi tuli 1. Lennosto.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Raunio, Jukka: Lentäjän näkökulma IV. Halli: Jukka Raunio, 1998. ISBN 951-96866-2-2.
  • Keskinen, Kalevi; Stenman, Kari: Ilmavoimat sodan jälkeen. Tampere: Apali, 1999. ISBN 952-5026-14-0.
  • Keskinen, Kalevi; Partonen, Kyösti; Stenman, Kari: Suomen ilmavoimat 1928–40. Espoo: Kari Stenman, 2006. ISBN 952-99743-0-2.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Keskinen; Partonen; Stenman 2006 s. 18
  2. Raunio 1998 s. 52
  3. Raunio 1998 s. 53
  4. a b Sotavuodet 1939–1945 Luonetjärvellä Suomen puolustusvoimat. Viitattu 20. kesäkuuta 2007.
  5. Keskinen; Stenman 1999 s. 7