Lauri Heino

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee sotilasta ja Mannerheim-ristin ritaria. Lauri Heino on myös jääkiekkoilija.
Lauri Heino
Kersantti Lauri Heino (vas.) ja kersantti Matti Virtanen jatkosodan aikana 22. heinäkuuta 1944.
Kersantti Lauri Heino (vas.) ja kersantti Matti Virtanen jatkosodan aikana 22. heinäkuuta 1944.
Henkilötiedot
Syntynyt24. elokuuta 1918
Somero
Kuollut3. helmikuuta 2001 (82 vuotta)
Somero
Sotilashenkilö
Taistelut ja sodat Jatkosota
Sotilasarvo Ylikersantti
Joukko-osasto Panssariprikaati

Lauri Aleksanteri Heino (24. elokuuta 1918 Somero3. helmikuuta 2001 Somero) oli suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari. Sotilasarvoltaan hän oli ylikersantti.[1]

Heino palveli jatkosodassa panssarivaunun kuljettajana Panssariprikaatissa, ensin T-26-vaunun ja myöhemmin T-34-vaunun ajajana. Hänen ansioihin luetaan useiden vihollispanssarivaunujen pelastaminen Panssariprikaatin käyttöön, mukaan lukien prikaatin ensimmäinen T-34-vaunu.

Lauri Heino T-34-vaunun ajajana jatkosodan aikana 22. heinäkuuta 1944.[2]

Heino nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi Panssaripataljoonan komentajan, everstiluutnantti Sven Björkmanin tekemän nimitysesityksen ja kenraalimajuri Taavetti Laatikaisen ja kenraalimajuri Ruben Laguksen puollon perusteella. Nimitys tapahtui 21. marraskuuta 1943 numerolla 123. Nimitysperusteluissa mainitaan muun muassa osallistuminen taisteluihin suurta henkilökohtaista rohkeutta osoittaen sekä vihollisvaunujen evakuointi omaan käyttöön. Myöhemmin Heino kunnostautui muun muassa Talin–Ihantalan taistelussa.

Sodan jälkeen Heino toimi liikkeenharjoittajana.[3] Hän osallistui myös Someron kunnallispolitiikkaan Someron kunnavaltuuston jäsenenä vuosina 1965–1968.

Lauri Heino kuoli vuonna 2001. Hänet on haudattu Someron uudelle hautausmaalle.

Lauri Heinon, hänen vaimonsa ja kahden poikansa hauta Someron hautausmaan uudella osiolla.
  1. Hurmerinta, Viitanen 2004: 81.
  2. valokuvaaja Sot. virk. Unto Hämäläinen: ””Sotka””-vaunu valmiusasemassa. www.finna.fi. Viitattu 21.2.2020.
  3. Hurmerinta, Viitanen 2004: 81–82.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä sotilaaseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.