Aarne Ahola
Johan Aarne Einari (Einar) Ahola (21. kesäkuuta 1910 Karijoki – 21. toukokuuta 1994 Kauhajoki) oli suomalainen upseeri, Mannerheim-ristin ritari, maanviljelijä, maalaisliittolainen kunnallispoliitikko ja sosiaalineuvos.
Talvi- ja jatkosota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ahola palveli talvisodassa 8. divisioonaan kuuluneessa Jalkaväkirykmentti 23:ssa eli niin kutsutussa Laurilan rykmentissä. Hän palveli Taipaleenjoella muun muassa Mustaojan kakkostukikohdassa ja osallistui Vuosalmen taisteluun. Taipaleenjoella Ahola tutustui runoilija Yrjö Jylhään.
Jatkosodassa Ahola palveli 19. divisioonaan kuuluneessa JR 58:ssa. Rykmentin taistelupaikkoja olivat muun muassa Kitee, Kaalamo ja Keinosenmäki. Ahola haavoittui 24. heinäkuuta 1941 Ruskealan Petäjävaarassa. Vuosina 1942–1944 hän oli 68. sotasairaalan komendanttina Sortavalassa. Hänet ylennettiin heinäkuussa 1940 reservin vänrikiksi ja tammikuussa 1942 luutnantiksi.[1]
Kunniamerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Luutnantti Ahola nimitettiin 17. heinäkuuta 1942 Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi numero 71. Muita hänen saamiaan kunniamerkkejä olivat 3. luokan Vapaudenristi miekkojen kera, 4. luokan Vapaudenristi tammenlehvällä, 4. luokan Vapaudenristi miekkojen kera kahdesti, 1. luokan Vapaudenmitali, 2. luokan Vapaudenmitali, Maanviljelijöiden seuran kultainen ansiomerkki, Keskustapuolueen kultainen ansiomerkki, Nuorisoseurojen kultainen ansiomerkki, Sotainvaliidien veljesjärjestön hopeinen ansiomerkki.
Muu ura ja luottamustehtävät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ahola viljeli vuosina 1941–1977 maatilaa Kauhajoella.[1]
Ahola oli Maaseudun Nuorten Liiton Etelä-Pohjanmaan piirin ensimmäinen puheenjohtaja vuosina 1945–1953 ja Maalaisliiton (sittemmin Keskustapuolueen) puoluevaltuuskunnan jäsen vuosina 1946–1972. Hän oli Maalaisliiton edustajana Kauhajoen kunnanvaltuustossa 1954–1956 ja kunnanhallituksessa 1959–1962 ja 1965–1966. Ahola oli myös presidentin valitsijamiehenä vuoden 1950 vaalissa sekä Kauhajoen edustajana Etelä-Pohjanmaan Maakuntaliitossa 1965–1968. Hänellä oli monia muitakin kunnallisia ja paikallisia luottamustehtäviä. Hän sai reservissä kapteenin arvon vuonna 1967 ja sosiaalineuvoksen arvonimen vuonna 1978.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Karijoen Sotaveteraanit, Suupohjan Kirjapaino, Kristiinankaupunki, 1991.
- Hurmerinta, Ilmari; Viitanen, Jukka (toim.): Suomen puolesta – Mannerheim-ristin ritarit 1941–1945, 4. painos. Ajatus kirjat, 2004. ISBN 951-20-6224-0.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Ahola Johan Aarne Einar Mannerheim-ristin ritarit -sivusto. Viitattu 10.3.2024.
