Peura
Wikipedia
| Peura | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||
| Inarilaisia poroja | ||||||||||||||||||
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1] |
||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||
| Rangifer tarandus (Linnaeus, 1758) |
||||||||||||||||||
 |
||||||||||||||||||
| Peuran levinneisyys. Karibuiksi kutsutut alalajit on merkitty vihreällä ja peuroiksi kutsutut punaisella. | ||||||||||||||||||
| Alalajit | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||
 Peura Wikispeciesissä |
Peura (Rangifer tarandus) on arktisella tundralla ja pohjoisella havumetsävyöhykkeellä useina alalajeina esiintyvä hirvieläin. Se on Rangifer-suvun ainoa laji. Pohjois-Amerikassa villeinä eläviä alalajeja nimitetään karibuiksi. Kesytetystä peurasta käytetään nimitystä poro.
Lajin levinneisyysalue ulottuu Pohjois-Eurooppaan, Siperiaan, Pohjois-Amerikan pohjoisosiin ja Jäämeren arktisille saarille. Kotieläiminä pidettyjen porojen villiintyneitä jälkeläisiä elää lisäksi Islannissa, Pribilofsaarilla ja St. Matthewilla sekä myös eteläisellä pallonpuoliskolla Kerguelenilla ja Etelä-Georgialla.[2]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Alalajit
Peuralla on nykykäsityksen mukaan 14 alalajia:[2]
- Rangifer tarandus tarandus – tunturipeura ja siitä kesytetty poro
- Rangifer tarandus buskensis
- Rangifer tarandus caboti
- Rangifer tarandus caribou – metsäkaribu
- Rangifer tarandus dawsoni (kuollut sukupuuttoon)
- Rangifer tarandus fennicus – metsäpeura
- Rangifer tarandus groenlandicus – "tundrakaribu"
- Rangifer tarandus osborni
- Rangifer tarandus pearsoni – "Novaja Zemljan peura"
- Rangifer tarandus pearyi – "Pearyn karibu"
- Rangifer tarandus phylarchus – "Mantsurian peura"
- Rangifer tarandus platyrhynchus – huippuvuortenpeura
- Rangifer tarandus sibiricus – tundrapeura tai Siperian tundrapeura
- Rangifer tarandus terraenovae
[muokkaa] Lähteet
- Lauri Siivonen: Pohjolan nisäkkäät. Otava, 1974. ISBN 951-1-01443-9.
[muokkaa] Viitteet
- ↑ Rangifer tarandus IUCN Red List. 2011. IUCN. (englanniksi)
- ↑ a b Don E. Wilson & DeeAnn M. Reeder: Rangifer tarandus Mammal Species of the World. 2005. Bucknell University. Viitattu 8.10.2010. (englanniksi)
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Helle, Timo. Peuran ja poron jäljillä. Kirjayhtymä. 1982. ISBN 951-26-2311-0.
- Leinonen, Antti. Peurasalolla. Forssan kustannus. 1989. ISBN 951-9026-08-8.
- Montonen, Martti. Suomen peura. WSOY. 1974. ISBN 951-0-06261-8.
- Pulliainen, Erkki ja Leinonen Antti. Petra: Karjalan peura. Tammi. 1990. ISBN 951-30-9483-9.
