Järripeippo

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Järripeippo
Fringilla montifringilla 3 (Marek Szczepanek).jpg
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Peipot Fringillidae
Suku: Peipot Fringilla
Laji: montifringilla
Kaksiosainen nimi
Fringilla montifringilla
Linnaeus, 1758[1]
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Järripeippo Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Järripeippo Commonsissa

Järripeippo (Fringilla montifringilla) on 14–17 senttimetriä pitkä peipon itäinen lajipari. Se on muuttolintu, joka pesii Skandinaviasta Itä-Siperiaan ulottuvalla alueella. Laji talvehtii Länsi-, Etelä- ja Keski-Euroopassa sekä Etelä- ja Itä-Aasiassa. Järripeippo pesii valoisissa metsissä ja koivikoissa, ja se munii 4–6 munaa.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järripeippo on 14–17 senttimetriä pitkä.[2][3] Koiraalla on kesäpuvussa musta pää, niska, hartiat, selkä ja nokka, sekä ruosteenkeltainen kurkku ja rinta. Kupeilla on mustia täpliä. Talvipuvussa koiras on himmeämmän värinen ja sen yläpuolen höyhenissä on ruosteenväriset kärjet, jolloin yläpuoli näyttää kirjavalta. Nokka on talvipuvussa keltainen mustaa nokankärkeä lukuunottamatta.[3] Naaraalla on tummanharmaanruskea päälaki, selkä ja niskan sivut. Pään sivut ja niskan keskiosa ovat vaaleammat. Rinta on beigensävyinen. Yläperä on molemmilla sukupuolilla kaikissa puvuissa valkoinen.[3]

Järripeipon kutsuääniä ovat nasaali ”dzää-y” ja lyhyt ja kova ”jäk”. Varoitusääni pesäpaikalla on ohut ja kirkas ”sily, sily...”. Koiraan laulu on lyhyt ja synkkä ”rrrhyh”, joka muistuttaa hieman viherpeipon laulua.[3]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koiras Suomen Lapissa.
Fringilla montifringilla - Kajaani

Järripeippoja pesii Skandinaviasta Itä-Siperiaan ulottuvalla alueella. Maailman järripeippokanta on arviolta 79–264 miljoonaa yksilöä, joista 13–26 miljoonaa paria pesii Euroopassa.[1]

Suomessa järripeippo pesii lähes koko maassa, ja kanta on vahvin pohjoisessa. Etelään päin mentäessä kanta harventuu voimakkaasti. Aivan etelässä pesintöjä onkin lähinnä vain kylminä keväinä.[2][4]

Järripeippo on muuttolintu, jonka talvehtimisalueet sijaitsevat Länsi-, Etelä- ja Keski-Euroopassa ja Etelä- ja Itä-Aasiassa.[1] Suomalaiset järripeipot talvehtivat pääasiassa Länsi- ja Keski-Euroopassa. Suomeen ne saapuvat huhtikuulta alkaen ja lähtevät takaisin talvehtimisalueille syys-marraskuussa. Pieni määrä järripeippoja talvehtii Suomessakin.[2]

Elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järripeippo pesii valoisissa havu- ja sekametsissä sekä tunturikoivikoissa.[2][4] Tiheissä kuusikoissa se ei kuitenkaan viihdy.[2] Pesä on puussa oksanhangassa. Muninta tapahtuu touko–kesäkuussa. Naaras munii 4–6 vihertävää tai punertavaa tummatäpläistä munaa, joita se hautoo 12 vuorokautta. Poikaset lähtevät pesästä noin 12 vuorokauden ikäisinä.[2]

Järripeippo syö hyönteisiä ja siemeniä ja voi käydä myös ruokintapaikoilla.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d BirdLife International: Fringilla montifringilla IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 31.1.2014. (englanniksi)
  2. a b c d e f g Laine, Lasse J.: Suomalainen lintuopas, s. 290. WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-26894-0.
  3. a b c d Svensson, Lars: Lintuopas - Euroopan ja Välimeren alueen linnut, s. 376. Otava, 2010. ISBN 978-951-1-21351-2.
  4. a b Lintuatlas Viitattu 17.9.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]