Tundrapaju
| Tundrapaju [1] | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Malpighiales |
| Heimo: | Pajukasvit Salicaceae |
| Suku: | Pajut Salix |
| Laji: | arctica |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Salix arctica |
|
| Katso myös | |
Tundrapaju (Salix arctica) on kylmillä arktisilla ja hyvin viileillä subarktisilla alueilla kasvava matala pajulaji. Tundrapajun lehdet ovat soikeita, mutta kärjekkäitä [2]. Tundrapaju kasvaa yleensä 1–9 cm, harvoin 25 cm korkeaksi. Tundrapaju kasvaa jopa Pohjois-Grönlannin rannoilla asti ja on pohjoisimpana kasvava puumainen kasvi. Laji on monimuotoinen ja kasvaa muun muassa matalana kääpiöpensaana[3], suikertavasti ja mattomaisesti[2].
Tundrapaju on sopeutunut elämään kylmässä, kuivassa niukkaravinteisessa ympäristössä, jossa on vain vähän typpeä, fosforia ja kaliumia[2]. Tundrapajun matalat juuret mahdollistavat sen elämisen routamaassa. Lehdet ovat karvaiset mikä suojaa kylmältä. Lajin kasvuaika on lyhyt. Voimakkaimman kasvun aikana tundrapaju kehittää hyönteismyrkkyä[2]. Tundrapaju kasvaa erittäin hitaasti ja Itä-Grönlannista on tavattu 236-vuotias paju.lähde? Tundrapajun kuorta ja oksia syövät muun muassa karibu, sopuli ja myskihärkä. Kiirunat syövät tundrapajun nuppuja. Tundrapaju on laajalla arktisella alueella kasvava niin sanottu sirkumpolaarinen kasvi.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Mossberg, B. & Stenberg, L. (suom. Vuokko, S. & Väre, H.): Suuri Pohjolan kasvio, s. 73. 2. painos. Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1.
- ↑ a b c d Arctic Willow
- ↑ Salix arctica Pall. Argus, G. W., McJannet, C. L. & Dallwitz, M. J.: Salicaceae of the Canadian Arctic Archipelago