Kiiltopaju
| Kiiltopaju | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Salix phylicifolia L. |
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
| |
Kiiltopaju (Salix phylicifolia) on Suomessa yleinen pohjoiseurooppalainen pensas tai pieni puu. Sen kukkanuput, pajunkissat, ovat kevään merkki. Kiiltopaju on Suomen yleisin pajulaji.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Ulkonäkö ja koko
Kiiltopaju jää usein 2–3 m korkeaksi pensaaksi. Sen oksat ovat sirot ja sitkeät, kuori voimakkaan punaruskea. Lehdet ovat kapeahkot, pitkulaiset ja yläpinnaltaan kiiltävän tummanvihreät, alapinnaltaan himmeän sinivihreät. Keväällä pajunkissat aukeavat keltaisiksi kukinnoiksi. Laji voi risteytyä ainakin mustuvapajun (Salix myrsinifolia), tuhkapajun (Salix cinerea), virpapajun (Salix aurita), tunturipajun (Salix glauca) ja pohjanpajun (Salix lapponum) kanssa.
[muokkaa] Levinneisyys
Kiiltopajua tavataan Suomessa, Ruotsissa, Baltian maissa ja Venäjällä. [1]
[muokkaa] Elinympäristö
Kiiltopaju kasvaa kosteissa paikoissa, rannoilla ja ojanvarsilla. [2]
[muokkaa] Käyttö
Kiiltopajua voi käyttää punontatöihin, vaikka niihin yleensä kasvatetaan koripajua.
Sivulta puuttuu