Arotasku
| Arotasku | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
_male,_non-breeding.jpg) |
||||||||||||||||||
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1] |
||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||
| Oenanthe isabellina (Temminck, 1829) |
||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||
 Arotasku Wikispeciesissä |
Arotasku (Oenanthe isabellina) on kivitaskua muistuttava pieni varpuslintu.
Sisällysluettelo |
Koko ja ulkonäkö [muokkaa]
Linnun pituus on 15–16½ cm, siipien kärkiväli 27–31 cm ja paino 27–33 g. Ulkonäöltään se on kuin syyspukuinen kivitasku. Sukupuolet ovat samanvärisiä.
Levinneisyys [muokkaa]
Arotasku elää Kaakkois-Euroopasta Keski-Aasiaan. Se talvehtii Afrikassa ja Intiassa. Suomessa lajia tavataan erittäin harvoin muuttoaikoina, etupäässä keväällä. Kautta aikojen Suomessa on havaittu alle 20 arotaskua, toistaiseksi viimeinen havainto on 6.10.2007.[2]
Elinympäristö [muokkaa]
Avoimet lyhytvartista ruohoa kasvavat arot ja puoliaavikot.
Lisääntyminen [muokkaa]
Pesä maakolossa, usein jyrsijän, joskus mehiläissyöjän vanhassa pesässä. Pesä on rakennettu kuivista korsista, juurista ja karvoista, vuorattu höyhenillä ja karvoilla. Munia on 5–6, joita naaras hautoo noin 12 päivää.
Ravinto [muokkaa]
Arotasku on hyönteissyöjä, ja sille maistuvat varsinkin muurahaiset ja muut pistiäiset.
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Oenanthe isabellina IUCN Red List. 2011. IUCN. (englanniksi)
- ↑ Rariteettikomitea
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Alanen, Markku, Tiussa, Jouko & Kapanen, Matti 1984: Arotasku Oenanthe isabellina Kontiolahdessa. – Lintumies 3.1984 s. 130–131. LYL.
- Haataja, Kari, Kaarto, Ilari & Tynjälä, Matti 1980: Arotasku Oenanthe isabellina* ensi kertaa Suomessa. – Lintumies 4.1980 s. 175–176. LYL.
- Arotasku Lintukuva.fi -verkkopalvelussa
