Linnunlaulu
Linnunlaulu (ruots. Fågelsången) on huvila-alue Helsingin kantakaupungissa Töölönlahden rannalla Kallion kaupunginosassa, rautatien molemmin puolin. Se sijaitsee Eläintarhan puistoalueen kaakkoispuolella, ja siitä on käytetty myös nimeä Eläintarhan huvila-alue.
Sisällysluettelo |
Historia [muokkaa]
Alueen huvilat on rakennettu etupäässä 1880- ja 1890-luvulla, jolloin kaupunki ryhtyi vuokraamaan alueelta huvilatontteja. Jo aikaisemmin alueella oli kuitenkin ollut muutamia rakennuksia, joista tunnetuin oli 1840-luvulla rakennttu, aikoinaan ravintolana ja kahvilana toiminut Vihreä huvila (Gröna villan).[1]
Tonttien alkuperäinen vuokra-aika päättyi 1940-luvulla, minkä jälkeen vuokrasopimuksia jatkettiin pitkään vain vuodeksi kerrallaan. Rakennukset olivat pitkään purku-uhan alaisia, ja rautatien itäpuoliselle alueelle vahvistettiin vuonna 1943 uusi, kuitenkin toteuttamatta jäänyt asemakaavakin, jolla alue olisi pääosin muutettu puistoksi ja julkisten rakennusten tonteiksi[2].
Jo silloin, kun huvilat rakennettiin, rautatie kulki alueen poikki kallioon louhitussa kuilussa ja jakoi siten alueen kahtia. Myöhemmin rautatien kuilua on vielä useita kertoja levennetty, minkä vuoksi 1960-luvun lopulla osa huviloista purettiin.[1] Lisäksi alkuperäisen huvila-alueen itäosasta purettiin 1960-luvulla neljä huvilaa myös sinne rakennetun Helsingin kaupunginteatterin tieltä.[1] Rautatien viereen on lisäksi aikoinaan, muun muassa Alvar Aallon keskustasuunnitelmassa 1960-luvulla, suunniteltu keskustasta Pasilaan johtavaa leveää liikenneväylää, Vapaudenkatua, jonka tieltä olisi myös jouduttu purkamaan useita huviloita. Tämän tiesuunnitelman Helsingin kaupunginvaltuusto on kuitenkin hylännyt kahteen kertaan.[3]
Alkuperäisistä 15 huvilasta on nykyisin jäljellä vielä seitsemän piharakennuksineen[1], ja osa niistä on kunnostettu.
Alueen huviloita [muokkaa]
Alueen huvilatonteilla on vanhat järjestysnumerot, jotka kuitenkin täysin poikkeavat niiden nykyisistä osoitenumeroista. Huvilat 1-8 sekä 14-15 sijaitsivat rautatien itä-, huvilat 9-13 länsipuolella.[1]
Huvila 1 sijaitsi lähimpänä Hakaniemen toria ja purettiin aikoinaan Ensi linja -kadun suunnitellun, mutta rakentamatta jääneen jatkeen tieltä. Huvilat 2-5 purettiin 1960-luvulla Kaupunginteatterin uuden rakennuksen tieltä.[1]
Huvila 6 on useimmista muista poiketen kivirakenteinen ja sijaitsee Kaupunginteatterin luoteispuolella. Siinä toimii yksityinen naisten vanhainkoti Hedvig Sofia hemmet.[1]
Huvila 7 on myös kivirakenteinen ja rakennettiin alun perin sokeiden ammattikouluksi. Nykyään se on Helsingin kaupungin päivähoitoviraston käytössä. Sen pihalla lähempänä rautatietä sijaitsevassa puutalossa toimii päiväkoti.[1]
Huvila 9 oli alun perin yksityistalo, mutta vuonna 1929 sen osti Helsingin Diakonissalaitos, joka perusti sinne kehitysvammaisten lasten hoitokodin, Rinnekodin.[1] Myöhemmin Rinnekoti muutti pohjois-Espoooseen, ja huvilan omistaa nykyään Aulis Junes, joka kunnostaa perintötaloaan hyvin hitaasti uhkasakkojen uhkaamana.
Valkoinen huvila 10, nykyiseltä osoitteeltaan Linnunlauluntie 7, sijaitsee rantakalliolla aivan Töölönlahden rannalla. Nykyään se on Helsingin kirjailijayhdistyksen käytössä ja on saanut nimen Villa Kivi.[4] Sen eteläpuolella sijaitsee Sininen huvila, jossa on taiteilijapariskunta Marja ja Jorma Heleniuksen ateljee ja sen piharakennuksessa toimii myös kahvila.[5]
Huvilassa 13 toimi Brummerska hemmet -niminen vanhainkoti. Se samoin kuin huvila 15 sekä Vihreä huvila purettiin 1960-luvulla rautatien levennystöiden tieltä.[1] Vuonna 1889 rakennetussa Eläintarhan huvila 14:ssä, joka sijaitsee Tokoinrannan puistoalueen reunalla, on Helsingin kulttuuriasiainkeskuksen näyttely Linnunlaulun huviloista.
Huvila-alueen välittömässä läheisyydessä on myös Helsingin Diakonissalaitoksen rakenusryhmä.
Alueen tiet [muokkaa]
Huvila-alueen vanha päätie on ollut Eläintarhantie, joka ulottui aikoinaan Hakaniemen torin luoteiskulmasta Mannerheimintielle saakka. Se ylitti rautatien 1800-luvulla rakennettua ns. Linnunlaulun siltaa pitkin. Töölönlahden koilliskulmassa Eläintarhantie teki jyrkän mutkan siten, että sen loppuosa muodosti käytännössä Helsinginkadun jatkeen, mutta oli myös Eläintarhantien niminen.
Kun rautatietä 1960-luvun lopulla levennettiin ja se samalla sähköistettiin, vanha Linnunlaulun silta purettiin. Nimi Eläintarhantie jäi tällöin vain rautatien itäpuoleiselle osalle tietä, joka samalla linjattiin osittain uudestaan, niin että se nykyisin johtaa Wallininkadulle. Rautatien länsipuolella oleva tieosuus sai nimen Linnunlauluntie, ja tien loppuosa Helsinginkadun päästä Mannerheimintielle muutettiin nimeltäänkin osaksi Helsinginkatua.[6][7] Aikaisemmin nimi Linnunlauluntie oli annettu rautatien itäpuolelle suunnitellulle, rakentamatta jääneelle kadulle.[6][2] Puretun sillan läheisyyteen on myöhemmin rakennettu jalankulkusilta.
Lähteet [muokkaa]
- ↑ a b c d e f g h i j Kaija Nenonen: Herrasväen ja työläisten kaupunki, Helsingin vanhoja kortteleita 2, s. 110-115. Helsingin sanomat, 1983. ISBN 951-9135-03-0.
- ↑ a b Asemakaava nro 2310 vuodelta 1943 Helsingin kaupungin Paikkatietopalvelu. Viitattu 12.3.2012.
- ↑ Hannu Hirvikoski: Linnunlaulun tarina, s. 189, 193. Edico, 2003. 951-97542-3-7.
- ↑ Linnunlaulun tarina, s. 157-159
- ↑ Linnunlaulun tarina, s. 163-164
- ↑ a b Helsingin kadunnimet, Helsingin kaupungin julkaisija nro 24, s. 94,99,117-118. Helsingin kaupungin nimistötoimikunta, 1970.
- ↑ Asemakaava nro 6230 vuodelta 1969 Helsingin kaupungin Paikkatietopalvelu. Viitattu 12.3.2012.
Aiheesta muualla [muokkaa]
Koordinaatit:
