Pähkinänakkeli

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pähkinänakkeli
Sitta europaea wildlife.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Nakkelit Sittidae
Suku: Nakkelit Sitta
Laji: europaea
Kaksiosainen nimi
Sitta europaea
Linnaeus, 1758
Levinneisyyskartta
Sitta europaea distribution map.png
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Pähkinänakkeli Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Pähkinänakkeli Commonsissa

Pähkinänakkeli (Sitta europaea) on nakkeleihin kuuluva lintulaji. Sen ruoaksi kelpaavat sen nimen mukaisesti pähkinät. Myös hyönteiset ja kaura maistuvat tälle ”naamiopäiselle kiipeilytaiturille”.

Tuntomerkit ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pähkinänakkelin pituus on 14 cm, siipiväli 22,5–27 cm ja paino 21–26 g. Laji on helppo tunnistaa. Pyrstö on lyhyt, pää suuri ja pitkä, nokka on suora. Selkä on vaaleanharmaa, Suomessa tavattavien lintujen vatsa on useimmiten valkea. Silmien päällä on musta naamari ja alaperässä punaista.

Pähkinänakkeli kiipeilee puissa ja on ainoa suomalainen lintu, joka voi liikkua runkoa pitkin pää alaspäin, joskin tiaiset ja puukiipijä voivat toisinaan suorittaa samanlaisia kevätjuhlaliikkeitä. Laji on äänekäs ja kutsuäänet ovat tiaismaisia korkeita vihellyksiä.

Pähkinänakkeli tulee sukukypsäksi 1-vuotiaana. Naaras munii 6–11 munaa, joita se hautoo 13–18 vuorokautta. Ravintona ovat hyönteiset, siemenet, pähkinät ja tali.

Suomen vanhin rengastettu pähkinänakkeli on ollut 2 vuotta 10 kuukautta 20 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut vähintään 12 vuotta 11 kuukautta vanha brittiläinen nakkeli.

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pähkinänakkeli pesii suuressa osassa Eurooppaa, silloin tällöin Suomessakin. Se kuuluu myös Pohjois-Afrikan, Lähi-idän ja laajalti Aasian pesimälinnustoon aina Tyynellemerelle ja Intian valtamerelle asti. Vierailee Suomessa, muttei varsinaisesti pesi, tosin muutama pesälöytö on tehty. Mutta esimerkiksi Ruotsissa pesii ainakin 100 000 paria ja Virossakin 20 000–50 000 paria. Koko läntisen Euroopan parimääräksi arvioidaan 6–8 miljoonaa paria. Elinympäristöinä ovat havumetsät, puistot, puutarhat ja trooppiset metsät.

Tummavatsainen alalaji caesia

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. BirdLife International: Sitta europaea IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 29.1.2014. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]