Pussitiainen
Sivulta puuttuu | Pussitiainen | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
.jpg) |
||||||||||||||||||
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1] |
||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||
| Remiz pendulinus (Linnaeus, 1758) |
||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||
 Pussitiainen Wikispeciesissä |
Pussitiainen (Remiz pendulinus) on pieni varpuslintu, jolla on musta naamari. BirdLife Suomen luokittelun mukaan se on sukunsa Remiz ainoa laji,[2] mutta toiset lähteet mainitsevat sukuun kuuluviksi myös lajit Remiz consobrinus ja Remiz coronatus.[3][4]
Sisällysluettelo |
Piirteet [muokkaa]
Pussitiainen on pienikokoinen ja luonnossa vaikeasti havaittava. Se on selkäpuolelta punertavanruskea ja alapuolelta vaaleampi. Sen harmaassa päässä on musta naamari, joka koiraalla on leveämpi kuin naaraalla. Koiraan rinnassa on punertavaa täplitystä. Nuori lintu on yksivärisemmän ruskea kuin aikuiset yksilöt. Lajin nokka on teräväkärkinen, vanhalla linnulla harmaa ja nuorella tumma. Pussitiaisen pituus 10–12 senttimetriä ja paino 8–9 grammaa.
Pussitiaisen äänet ovat korkeita. Yleisimmin kuultava ääni on korkea, venytetty, loppua kohti laskeva ”vsiiiyyyy”-kutsuääni. Lajin laulu muistuttaa hieman viherpeipon lurittelua. Pussitiaisen käyttäytyminen on tiaismaista, vaikka se ei kuulukaan varsinaisiin tiaisiin.
Levinneisyys [muokkaa]
Keski- ja Itä-Euroopassa pesii n. 100 000 paria. Levinneisyysalue ulottuu suureen osaan Aasiaa aina Koreaan saakka. Virossa pesii n. 200, Latviassa n. 500 ja Ruotsissa n. 100 paria. Suomessa tavataan vuosittain joitakin yksilöitä, mutta pesintöjä on varmistettu vain muutama.
Elinympäristö [muokkaa]
Pussitiaisen tyypillistä elinympäristöä ovat merenlahtien, järvien ja jokien veden vaivaamat rantametsät, pensaikot ja ruoikot.
Lisääntyminen [muokkaa]
Pussitiaisen pesä on taitavasti rakennettu huopamainen pussi, joka riippuu elävän puun, tavallisesti koivun tai pajun, oksan kärjessä. Umpinaiseen pussiin johtaa pyöreä putki. Pesän pintamateriaali on usein osmankäämen siemennukkaa. Kerrotaan, että pesiä on käytetty lasten töppösinä, ei kuitenkaan Suomessa. Koiras rakentelee pesiä, joista naaras valitsee yhden. Koiras on moniavioinen, eli sillä voi olla useita naaraita puolisoinaan. Pussitiainen munii kerralla 6–8 valkeaa munaa, joita joko koiras tai naaras hautoo 13–14 vuorokautta. Poikaset oppivat lentämään n. 16 vuorokauden ikäisinä.
Ravinto [muokkaa]
Pussitiaisen ravintoa ovat hyönteiset ja muut niveljalkaiset, talvella lisäksi osmankääminsiemenet, ehkä myös järviruo'on siemenet. Keväisin linnut käyvät etenkin pajujen kukinnoissa etsimässä hyönteisiä.
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Remiz pendulinus IUCN Red List. 2011. IUCN. (englanniksi)
- ↑ Maailman lintujen suomenkieliset nimet BirdLife Suomi. Viitattu 15.5.2010.
- ↑ Integrated Taxonomic Information System (ITIS): 'Remiz' (TSN 558169) (viitattu 15.5.2010) (englanniksi)
- ↑ BirdLife International: Remiz (englanniksi)
