Rubiinisatakieli
Sivulta puuttuu | Rubiinisatakieli | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1] |
||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||
| Luscinia calliope (Pallas, 1776) |
||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||
 Rubiinisatakieli Wikispeciesissä |
Rubiinisatakieli (Luscinia calliope) on sieppoihin kuuluva varpuslintu, joka luokiteltiin ennen rastaaksi (Turdidae).
Sisällysluettelo |
Koko ja ulkonäkö [muokkaa]
Linnun pituus on noin 14 cm, siipien kärkiväli 22,5–26 cm ja paino tavallisimmin 20–25 g. Kooltaan rubiinisatakieli on hieman punarintaa suurempi. Se on selkäpuolelta ruskea ja vatsapuolelta ruskeanharmaa. Koiraalla on valkoinen silmäkulmanjuova ja viiksijuova, ja sen kurkku on (rubiinin)punainen. Naaraan kurkku on valkoinen ja sen silmäkulmanjuova on likaisenvalkoinen. Nuori lintu muistuttaa muuten peruspukuista aikuista mutta sen siipien isoissa peitinhöyhenissä voi olla ruskeat kärjet ja naaman sekä kurkun kuviointi on himmeämpi. Rubiinisatakielen laulu muistuttaa lehtokertun laulua, mutta on voimakkaampi.
Esiintyminen [muokkaa]
Rubiinisatakieli elää Venäjällä Siperiassa ja Kaukoidässä, Kiinassa ja Japanin pohjoisimmilla saarilla. Sen elinympäristön ala on 1–10 miljoonaa neliökilometriä ja Euroopan populaation koko 1 600–2 000 yksilöä. Laji on muuttolintu, joka talvehtii Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa. Se on satunnaisesti tavattu myös Euroopassa, Suomessa kolmasti vuoden 2005 loppuun mennessä.[2]
Elinympäristö [muokkaa]
Rubiinisatakieli korvaa punarinnan Uralilta itään, ja pesii samantapaisissa tiheissä ja pensaikkoisissa metsissä. Suosii ryteikköisiä, hoitamattomia sekametsiä. Talvehtimisalueilla se viihtyy pensaikoissa, pensasaidoissa, tienvarsipusikoissa ja teepensasviljelmillä, mielellään vesistön läheisyydessä.
Lisääntyminen [muokkaa]
Pesä on maassa mättään kupeessa tai tiheän pensaan tyvellä. Naaras munii tavallisimmin viisi munaa, joita se (ilmeisesti) hautoo yksin. Pesintä tunnetaan puutteellisesti. Pesii vain kerran kesän aikana.
Ravinto [muokkaa]
Rubiinisatakielen ravintoa ovat hyönteiset ja muut pienet selkärangattomat.
Lähteet [muokkaa]
- Cramp, Stanley (päätoim.) 1988: Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa, V. – Oxford University Press. Hongkong. ISBN 0-19-857508-4
- ↑ Luscinia calliope IUCN Red List. 2011. IUCN. (englanniksi)
- ↑ Rariteettikomitea
