Kirjosiipikäpylintu
Sivulta puuttuu | Kirjosiipikäpylintu | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1] |
||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||
| Loxia leucoptera Gmelin, 1789 |
||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||
 Kirjosiipikäpylintu Wikispeciesissä |
Kirjosiipikäpylintu (Loxia leucoptera) on peippoihin kuuluva lintu.
Sisällysluettelo |
Koko ja ulkonäkö [muokkaa]
Laji muistuttaa peippoa ja muita käpylintuja. Se on tanakka ja tukevanokkainen lintu. Aikuisen uroksen vartalo on punainen, vähemmän oranssi kuin muilla käpylinnuilla. Naaras ja nuoret yksilöt ovat vihertävän keltaisia. Siivet ja pyrstö ovat tummanharmaat, ja niissä on selvärajainen valkoinen kuvio, joka auttaa erottamaan kirjosiipikäpylinnun muista käpylinnuista. Myös pikkukäpylinnun siivellä voi olla valkeat juovat, mutta ne ovat selvästi kapeammat.
Kirjosiipikäpylintu on pituudeltaan 15–18 cm ja sen siipien kärkiväli on 26 cm. Nokan korkeus on nokan tyvestä mitattuna 9–11 mm. Aikuinen yksilö painaa noin 30 grammaa.
Huuto ”khiip, khiip” on korkeampi ja ponnettomampi kuin pikkukäpylinnulla. Toinen tyypillinen ääni on lelutorvea muistuttava tööttäys. Laulu on nopeampaa kuin muilla käpylinnuilla, ja muistuttaa eräiden pienten peippolintujen laulua (kanarialintu, vihervarpunen).
Levinneisyys [muokkaa]
Lajia tavataan havumetsävyöhykkeellä Pohjois-Amerikassa, Alaskassa ja Aasiassa Siperian länsirajoja myöten. Suomeen kirjosiipikäpylintuja leviää ajoittain itärajan yli, etenkin Itä-Lappiin, Kuusamoon, Kainuuseen ja joskus myös Pohjois-Karjalaan.
Elinympäristö [muokkaa]
Kirjosiipikäpylinnun tyypillistä elinympäristöä ovat havumetsät.
Lisääntyminen [muokkaa]
Pesintä alkaa ilmeisesti hieman myöhemmin kuin muilla käpylinnuilla, maalis–huhtikuussa, ja sitä voi tapahtua aina syyskuulle asti. Pesä on yleensä kuusessa 5–10 m:n korkeudella ja rakenteeltaan samanlainen kuin muillakin käpylinnuilla. Munia on yleensä kolme tai neljä, joskus viisi.
Ravinto [muokkaa]
Lajin pääasiallista ravintoa ovat havupuiden siemenet, Siperiassa etenkin lehtikuusi, Amerikassa hemlokki. Ajoittain maistuvat myös pihlajanmarjat. Kesällä kirjosiipikäpylintu syö runsaasti hyönteisiä.
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Loxia leucoptera IUCN Red List. 2011. IUCN. (englanniksi)
