Taigauunilintu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Taigauunilintu
Yellow-browed Warbler.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Kertut Sylviidae
Suku: Uunilinnut Phylloscopus
Laji: inornatus
Kaksiosainen nimi
Phylloscopus inornatus
(Blyth, 1842)
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Taigauunilintu Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Taigauunilintu Commonsissa

Taigauunilintu (Phylloscopus inornatus) on Aasiassa pesivä pikkulintu, entiseltä nimeltään kirjosiipiuunilintu. Lajin kuvaili ja nimesi Edward Blyth vuonna 1842. Katso myös kashmirinuunilintu.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pituus noin 10 cm, paino 6–8 g, väritys harmaanvihertävä. Selkäpuoli vihertävä, vatsa valkoinen. Silmäjuova musta ja silmäkulmajuova voimakas, harmaanvihreällä päälaella voi olla hyvin himmeä päälaenjuovan aihe. Siivellä kaksi vaaleaa voimakasta siipijuovaa – isoilla ja pienillä peitinhöyhenillä – joita ympäröivät tummemmat alueet, jotka korostavat juovien räikeyttä. Yläperä samanvärinen kuin selkä. Tertiaalien reunat vaaleat. Jalat ja nokka vaaleat.

Helppo huomata kutsuäänestä, joka on kova, korkea, kuusitiaismainen ”tsy-i” tai ”tsiy-i”.

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taigauunilintu on muuttolintu, joka pesii Aasian pohjoisosissa Uralin itäpuolella, ja talvehtii Aasian eteläosissa. Joskus se harhautuu muuttomatkoillaan Eurooppaan, jossa se on yksi runsaslukuisimmista siperialaisista harhailijoista. Suomessa tavataan vuosittain joitain kymmeniä taigauunilintuja, lähestulkoon kaikki havainnot syys–lokakuulta. Useimmiten linnut nähdään rannikon niemissä, kaupunkien puistoissa ja ulkosaariston saarilla. Määrät vaihtelevat vuosittain paristakymmenestä lähemmäs sataan yksilöön.

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taigan lehtipuuvaltaiset metsät. Himalajalla mieluisin pesimäympäristö 2–3 kilometrin korkeudessa.

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taigauunilintu tekee pesänsä maahan, mättääseen, juurakkoon tms. Pesä on uunilintumainen, missä sisäänkäynti on pesän sivulla. Munia on 4–7, ja naaras hautoo niitä vajaat kaksi viikkoa.

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taigauunilintu syö muiden uunilintujen tavoin hyönteisiä. Saalistaa puiden lehvästössä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. BirdLife International: Phylloscopus inornatus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2013. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 29.12.2013. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hario, Martti 1983: "Humei-tyyppinen" kirjosiipiuunilintu Phylloscopus inornatus* Säpissä. – Lintumies 4.1983 s. 176-177. LYL.
  • Taigauunilintu Lintukuva.fi-verkkopalvelussa
  • ITIS: Phylloscopus inornatus (englanniksi)
Tämä lintuihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.