Taigauunilintu

Wikipedia

Taigauunilintu
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata Luokka: Linnut Aves Lahko: Varpuslinnut Passeriformes Heimo: Kertut Sylviidae Suku: Uunilinnut Phylloscopus Laji: inornatus
Kaksiosainen nimi
Phylloscopus inornatus (Blyth, 1842)
Katso myös
Taigauunilintu Wikispeciesissä   Taigauunilintu Commonsissa

Taigauunilintu (Phylloscopus inornatus) on Aasiassa pesivä pikkulintu, entiseltä nimeltään kirjosiipiuunilintu. Lajin kuvaili ja nimesi Edward Blyth vuonna 1842. Katso myös kashmirinuunilintu.

Sisällysluettelo 1 Koko ja ulkonäkö 2 Levinneisyys 3 Elinympäristö 4 Lisääntyminen 5 Ravinto 6 Lähteet 7 Aiheesta muualla

[muokkaa] Koko ja ulkonäkö

Pituus noin 10 cm, paino 6–8 g, väritys harmaanvihertävä. Selkäpuoli vihertävä, vatsa valkoinen. Silmäjuova musta ja silmäkulmajuova voimakas, harmaanvihreällä päälaella voi olla hyvin himmeä päälaenjuovan aihe. Siivellä kaksi vaaleaa voimakasta siipijuovaa – isoilla ja pienillä peitinhöyhenillä – joita ympäröivät tummemmat alueet, jotka korostavat juovien räikeyttä. Yläperä samanvärinen kuin selkä. Tertiaalien reunat vaaleat. Jalat ja nokka vaaleat.

Helppo huomata kutsuäänestä, joka on kova, korkea, kuusitiaismainen ”tsy-i” tai ”tsiy-i”.

[muokkaa] Levinneisyys

Taigauunilintu on muuttolintu, joka pesii Aasian pohjoisosissa Uralin itäpuolella, ja talvehtii Aasian eteläosissa. Joskus se harhautuu muuttomatkoillaan Eurooppaan, jossa se on yksi runsaslukuisimmista siperialaisista harhailijoista. Suomessa tavataan vuosittain joitain kymmeniä taigauunilintuja, lähestulkoon kaikki havainnot syys–lokakuulta. Useimmiten linnut nähdään rannikon niemissä, kaupunkien puistoissa ja ulkosaariston saarilla. Määrät vaihtelevat vuosittain paristakymmenestä lähemmäs sataan yksilöön.

[muokkaa] Elinympäristö

Taigan lehtipuuvaltaiset metsät. Himalajalla mieluisin pesimäympäristö 2–3 kilometrin korkeudessa.

[muokkaa] Lisääntyminen

Taigauunilintu tekee pesänsä maahan, mättääseen, juurakkoon tms. Pesä on uunilintumainen, missä sisäänkäynti on pesän sivulla. Munia on 4–7, ja naaras hautoo niitä vajaat kaksi viikkoa.

[muokkaa] Ravinto

Taigauunilintu syö muiden uunilintujen tavoin hyönteisiä. Saalistaa puiden lehvästössä.

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Hario, Martti 1983: "Humei-tyyppinen" kirjosiipiuunilintu Phylloscopus inornatus* Säpissä. – Lintumies 4.1983 s. 176-177. LYL.
• Taigauunilintu Lintukuva.fi -verkkopalvelussa
• ITIS: Phylloscopus inornatus (englanniksi)

Tämä lintuihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.